keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Tein sen - ja nyt kaduttaa

Minun on pitänyt tehdä pitkään sukat Brandalin ja Myhrerin kirjasta Neulekirja - uusia malleja perinteisin menetelmin (esittely täällä). Tarkalleen ottaen minun on pitänyt kokeilla neuloa sukat tasoneuleena, joka sitten kootaan varsinaisiksi sukiksi ommellen.

Alunperin minusta tuntui, että idea oli hauska. Kirjassa ollut kuva sukista oli sangen hauska. Koin, että tämä olisi ollut oiva tilaisuus päästä erilaisista jämälangoista eroon ja tehdä vekkulin värisetkin sukat.

Mutta katsokaa nyt kuinka HIIVATIN rumat niistä tuli!


Joo. Minä ne tein, ei kukaan käsityötaidoton ala-asteikäinen tuttavana, vaikka niin toivoisin.

Ongelma ei ehkä ole väri. Eikä langat. Ehkä ongelmana on nimenomaan tasoneule. Tai luultavammin rumuuden ydin piilee aina oikein -neuleessa, joka saa sukat näyttämään vain.. kömpelöiltä.

Sen lisäksi, että sukat ovat mielettömän rumat, ne ovat myöskin aivan liian isot. En jaksanut tarkistaa neuletiheyttä, vaan luotin siihen, että saisin koon 36 sukat, kun ohjetta noudatin huolella ja lankakin oli vaadittua hivenen ohuempaa.

No, aina ei voi onnistua, ei edes kovin usein. Tulipahan tehtyä yksi homma pois to do -listalta sekä käytettyä jämälankoja pois varastosta... Ehkä nämä kamaluudet voi lahjoittaa miehelle rangaistukseksi (tai viedä vaikka mökille tuhoutumaan kumisaappaisiin).


Malli: Pystyraitasukat (Brandal & Myhrer)
Koko: 36  (44)
Puikot: 3,5
Lanka: 7 veljestä
Menekki: 120g


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti