tiistai 22. tammikuuta 2013

Posti putkautti vihdoinkin

...Jenkeistä tilatut Tatting Needlesit (käpyneulat? mitä pirua nämä ovat suomeksi?). 

Olin neuloja katsellut monistakin nettikaupoista. Suomesta niiden löytäminen on mahdotonta, tai ainakaan minä en löytänyt yhtään mitään kauppaa, mistä  niitä voisi ostaa, mutta Briteistä ja Jenkeistä löytää suht helpostikin. Itse löysin edullisimmat Ebaysta - kuusi neulaa (nro 3-8) postikuluineen 12$ (n. 10€). Toimituksessa sitten kestikin tovi, mutta eipä haitannut... 

Nyt vain innolla odotan, milloin ehdin tekniikkaan enemmän tutustumaan!!! Voi intopinkeys!  :)


Ommnommia syksyn sienistä

Syksy tuli, syksy meni, ja sienipiirakan resepti unohtui luonnoksiin. Ehkä nyt on hyvä aika taas alkaa kaivelemaan niitä syksyllä kerättyjä, kuivattuja sienilöitä ja pakertaa piirakka lämmittämään mieltä kylminä talvi-iltoina. Nom. Kuvaa valitettavasti piirakasta ei ole, koska piirakka ehti kadota parempiin suihin ennen kuvan ottamista. : D

Suppispiirakka kuivatuista sienistä

Täyte:

3dl kuivattuja suppilovahveroita
3 sipulia
1 pkt pekonia
2 dl kermaa
2-3 dl juustoraastetta (leppäsavujuustoa)
3 munaa
mustapippuria
timjamia
vettä liottamiseen

Pohja:

100g margariinia
1½ dl vehnäjauhoja
½ dl ruisjauhoja
½ tl leivinjauhetta
2 rkl vettä
paprikajauhetta
yrttisuolaa
kuivattuja yrttejä

1. Sekoita pohjataikinan kuivat ainekset yhteen.

2. Lisää margariini. Nypi murumaiseksi seokseksi.

3. Lisää vesi, sekoita nopeasti.

4. Painele jauhotetuin käsin voidellun piirakkavuoan (halk. n. 24-27cm) pohjalle. Jätä odottamaan täytettä.

5. Liota suppikset pehmeämmäksi vedessä. Vettä tarvitsee niin paljon, että suppikset peittyy. Muista siivilöidä vesi pois liottamisen lopuksi.

6. Pilko sipulit ja pekoni. Paista sipulit pehmeäksi pekonin rasvassa. Paista myös siivilöityjä/puristettuja sieniä, jotta pekonin maku tarttuisi niihin.

7. Sötkää muut täytteen ainekset sekaisin. Lisää pannulla ollut tavara joukkoon.

8. Kippaa tavara vuokaan. Laita vuoka kylmään uuniin. Voit halutessasi myös hivenen esipaistaa pohjaa, mutta ei ole välttämätöntä.

9. Paista 200 asteessa kunnes täyte on huolella hyytynyt ja saanut väriä pintaan. Tähän kului minulla aikaa n. 45 minuuttia.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Kirjaesittely 3



Brandal, Lilly Secilie & Myhrer, Bente. 2010. Neulekirja - uusia malleja perinteisin menetelmin. Hämeenlinna: Karisto. Alkuperäinen teos STRIKKING Gammel teknikk i ny design

Tämä kirja on pyörinyt jo tovin kirjahyllyssä ilman, että olen sitä oikein päässyt hyödyntämään. Piti lisätä oikein Todo-listalle, jotta sain aikaiseksi tehdä kirjasta yhtään mitään. 


Ainoa neulekirja jota tarvitset? Kirjan takakansi herättää epäilyksiä... Kirjan takakannessa mainostetaan myös, että "Jännittävän värikartan avulla löydät suosikkivärisi" (vasen ylänurkka). Missään tosin ei kerrota kuinka värikarttaa olisi tarkoitus käyttää...




Kirjan alkusivuilta löytyy perinteisesti ohjeistusta liittyne puikkoihin, lankoihin, neuletiheyksiin ym. Perusilmukoitakin ja neuletekniikoita esitellään peräti viiden aukeaman jälkeen. Ilahduttavaa kirjassa on se, että erilaisia mallineuleita on runsaasti, samaten kirjassa esitellään ohjeineen useampia neulottavia reunapitsejä. 




Perusohjeita ja mallitilkkuja seuraa luku "Sitä sun tätä". Oikeastaan luku sopisi melko hyvin koko kirjan nimeksi, sillä kirja kokoaa yhteen melkoisen määrän erilaisia neuletöitä. Kirjasta nimittäin löytyy  laukkuja, tilkkupeittoja, pussukoita, koristeita, lapasia, sormikkaita, ranteenlämmittimiä, tossuja, sukkia, kaulaliinoja, huiveja, myssyjä, pantoja, takkeja, liivejä, puseroita, lastenvaatteita... Jotain jäi varmasti nyt mainitsemattakin vielä! 


Tässäpä muuten näkyy "jännittävä värikartta". Joo, onhan siinä noita värejä.. Jokainen luku alkaa tällaisella jännittävällä aukeamalla.


Kirjassa on oikeastaan melko ilahduttavaa se, että siitä löytää ohjeet peruslapasiin ja niiden lisäksi myös perussormikkaisiin, -kynsikkäisiin ja lapasiin ilman kärkeä. Ja yhdeltä aukeamalta. 


Löytyy kirjasta perussukkien ohjetta, kirjoneulottuja sukkia ja pitsisukkia. Mielenkiintoista kuitenkin on, että löytyy useampikin ohje sukkasista tai tossuista, jotka neulotaan tasona ja kootaan kolmiulotteiseen muotoon ompelemalla...


Monet ellei jopa kaikki kirjan ohjeista on suunniteltu Garnstudion langoille. Ihanan monessa ohjeessa on käytetty DROPSin Alpacaa <3.


Kyllä, löytyy sieltä hivenen niitä isompia ja haastavampiakin neuletöitä. 

Kaiken kaikkiaan minun on sanottava, etten suosittelisi tätä opusta kuin aivan vasta-alkajille. Onhan kirjassa ihan hauskoja malleja, mutta niin paljon myös sellaista pikkusälää, jota kokeneempi neuloja ei ehkä enää kaipaa.  Tasona neulottavat sukkaset vaikuttavat mielenkiintoisilta ja erilaisilta jutuilta, mihin yleensä törmää, eli  meikäläisen hyllyssä tämä kirja tulee kyllä pysymään ja pääsee vielä varmasti käyttöönkin. 

perjantai 18. tammikuuta 2013

Joogasukkaset



Ystävä pyysi jo tovi sitten neulomaan varpaattomat ja kantapäättömät sukat - joogasukat siis. Vähän aikaan emmin, kun en oikein tiennyt miten jättäisin kantapään siististi neulomatta. Onneksi Novitalta löytyi suoraan ohje joogasukkiin, vieläpä ihan kivoihin pitsisiin sellaisiin. Tämä lienee joogasukkieni versio 1, myöhemmin tulee varmasti neulottua toiset vähän muunnelluin ja parannelluin ohjein. :)

Ohje: Novita syksy 2012, malli 78. Neulotut joogasukat
Lanka: Novita Nalle
Kintun koko: 36
Menekki: 114 g
Puikot: 2,5


Kuvista kiitos Mr. T:lle.

Sukkien lisäksi vilahtaa maailman rakkaimmat haaremihousut. <3

tiistai 15. tammikuuta 2013

Kirjaesittely nro 2


Morgan-Oakes, Melissa. 2011. Varpaista varteen, Neulo 2 sukkaa kerralla. 2.p. Minerva. Alkuperäisteos Toe-Up 2-at-a-Time Socks.

Tämä on kyllä neulekirjosita yksi niistä, joita todella rakastan. Tekniikkaan löytyy varmasti ohjeita netistäkin, mutta tässä kirjassa kaikki on kauniisti koottuna yksiin kansiin: varpaista varteen -tekniikka, perusohjeita sukkien neulomiseen, kauniita malleja...


Kirjan luku 2 on nimeltään "Vaihe vaiheelta, kaksi yhtä aikaa" ja nimi kyllä kuvaa luvun sisältöä erinomaisesti.  Luvussa esitellään varpaista varteen -sukkien anatomiaa ja -matematiikkaa sekä neuvotaan itse tekniikkaa - vaihe vaiheelta, kuva kuvalta. Ihmiselle, jota kiinnostaa opetella tekemään sukkia varpaista varteen, tämä on mitä mainioin teos asian opettelemiseen. 


Kirjassa on perussukkien lisäksi monenlaisia sukkamalleja: löytyy pitsiä ja palmikoita, muita pintakuvioita ja kaikkea yhdessä. Tosin ohjeissa on ehkä syytä huomata, että ne on suunniteltu enimmäkseen melko ohuelle langalle. 


En ole hirmuisen ahkera sukkien neuloja, myönnettäköön se aluksi, mutta tämän kirjan jälkeen en haluaisia enää tehdä varresta aloitettuja sukkia lainkaan. Varpaista aloitetuissa pystyy kontrolloimaan paljon miellyttävämmällä tavalla lankamenekkiä. 

Kirjan malleista on tullut testattua perussukkia sekä Aallokkoa

maanantai 14. tammikuuta 2013

Rättilöit ja riepuloit

Taas saa yliviivata yhden tehdyn asian Todosta. Riepujen kohdalla on hyödynnetty Brandahlin ja Myhrerin kirjaa Neulekirja - uusia malleja perinteisin menetelmin.  Tosin nämä rievut ovat melkoisen pikkarainen homma, josta olisin suoritunut ehkä ilman ohjeitakin. 


Ohje: Brandal & Myhrer: Neulekirja - uusia malleja perinteisin menetelmin, sivu 52, Riepu.
Langat: jämäsiä lankakorista
Menekki: kirjava 44 g, vihreä 34 g

perjantai 11. tammikuuta 2013

Kirjaesittely

Todossa kerroin, että haluaisin tehdä erilaisista käsityö- ja vaatekirjoista hieman juttua. Esitelläänpäs sitten tavoitteiden mukaisesti teoksia, jotka olen kokenut sangen mukaviksi.


Bush, Nancy. 2010. Pitsihuivit neuloen - kauneimmat virolaiset pitsimallit. Atena Kustannus, Jyväskylä. Alkuperäisteos Knitted Lace of Estonia.  


Nancy Bushin teos on ensimmäinen omistamani neulekirja, ja yksi eniten rakastamistani neuleteoksista. 

Kirjan alussa on vajaat parikymmentä sivua tietoa Viron ja Haapsalun alueen pitsien historiasta, perinteistä ja käsityöläisyyden nykytilanteesta. Historian käsittely johdattelee kirjan huivien maailmaan ja antaa ymmärtää, että kirjassa olevat pitsimallit ovat perinteisiä malleja tai perinteisten mallien muunnelmia, jotka on tehty historiaa kunnioittaen. 

Kirjassa esitellään historian lisäksi erilaisia valmistustapoja perinteisille huiveille. Tekniikat käydään läpi kirjan alkuosassa - kuten neulekirjoissa yleensäkin. 


Erilaisia malleja kirjassa on vaihtelevasti. On valtavia, neliönmallisia pitsihuiveja, on kapeita ja pitkiä, on kolmioita. Suurimpaan osaan malleista suositellaan ohuita neulelankoja tai pitsilankoja. Tosin kokemuksen syvällä rintaäänellä todettakoon, että kyllä osa malleista toimii huomattavasti paksummillakin langoilla. 


Ilahduttavasti kirjassa on myös erilaisia irrallisia pitsikuviota ja reunapitsejä kaavioineen.

Kirjan teoksista olen kokeillut joitakin ohjeita, paljon on vielä tekemättä.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

11 Vastausta

Neuloo ja purkautuu haastoi minut vastaamaan 11 kysymykseen. Haasteessa kuuluu myös keksiä yhtä monta kysymystä itse ja haastaa 11 bloggaajaa vastaamaan niihin.



1. Onko sinulla esikuvia? Miksi?
Kyllähän niitä tuntuu aina välillä olevan, mutta vaihtuvat hyvin paljon mielialojen ja päivien mukaan. Ihailen monia, vaikkeivat nyt suoraan esikuvia olisikaan. Miksi? No, on ehkä hyvä asettaa itselleen joskus ihanteita ja tavoitteita ja pyrkiä kehittämään itseään tietoisesti.

2. Oletko eläinihminen?
Ehdottomasti.



3. Mikä on palkitsevinta bloggaamisessa?
On hauskaa huomata, että toisinaan täällä käy joku lukemassakin, mitä kaikkea kuraa satunkaan raapustelemaan. Erityisen palkitsevaa on, jos joku kokee saavansa jotain hyötyä ja iloa blogistani.

4. Entä haastavinta?
Juttujen postaaminen säännöllisesti. Viime aikoina hallaa on aiheuttanut kuvien ottamisen vaikeus, koska patterit ovat jatkuvasti olleet kamerasta loppu ja kämpän vallitseva valotilanne ei oikein salli kuvaamista sisätiloissa tällä hetkellä...

5. Rakastatko työtäsi/opiskelemaasi alaa?
Ehdottomasti. Vaatetusala on niin käsittämättömän laaja ala, että siitä löytää aina jotain uutta ja ihmeellistä. Luulen, etten voi opiskella ikinä tarpeeksi!

6. Minkä taidon tahtoisit oppia?
Moniakin. Olisi hienoa osata soittaa bassoa tai kitaraa kunnolla, mutta kärsivällisyyteni musiikin kanssa on hivenen kehnoa. Tahtoisin oppia myös tekemään kirjoneuleita ja frivolite-pitsiä. Ne taidot nyt on ehkä helpommin opeteltavissa.

7. Mikä oli lapsuuden haaveammattisi?
Puheterapeutti, liikunnan ope.

8. Jos olisit supersankari, mikä olisi supervoimasi?
Tämä kysymys otti muuten melkoisen koville. Ajankääntäminen niin, että tarpeen vaatiessa minulla on käytettävissäni 48 tuntia vuorokaudessa normaalin 24 sijaan.

9. Oletko pikkutarkka?
Riippuu asiasta. Kouluhommissa erittäin pikkutarkka pilkunviilaaja, kotona esim. siivouksen suhteen en todellakaan.

10. Mikä on suhteesi musiikkiin?
Ei mitenkään poikkeuksellisen erikoinen tai intohimoinen. Kuuntelen, tykkään ja vihaan. Yleensä jotain pitää olla taustalla soimassa.

11. Mistä inspiraatio löytyy?
Koulussa on pitänyt opetalla löytämään inspiraatiota, mistä tahansa kulloisenkin aiheen mukaan. Henkilökohtaisesti kyllä suosin inspiraation lähteenä luontoa ja historiaa.



Ja 11 kysymystä seuraaville haastettaville:

1. Lempiharrastus?
2. Poliittinen vakaumus - kallistutko vasemmalle vai oikealle?
3. Jännittävin uutinen, minkä löydät tämän päivän lehdestä.
4. Lempimauste?
5. Taito, jonka haluaisit oppia?
6. Maa, jonne haluaisit matkustaa? Miksi?
7. Asia, jossa olet poikkeuksellisen huono?
8. Eniten maailmassa rakastat...?
9. Kirja, jota et jaksanut lukea loppuun?
10. Mikä eläin kuvaa sinua parhaiten?
11. Asuntosi pinta-ala?

En haasta ketään tiettyä, joten haasteeseen saa tarttua kaikki halukkaat!


tiistai 8. tammikuuta 2013

TODO

Neuloo ja purkautuu -blogin Snna K (kylläpäs tämä nimi vaihtelee usein!) ei ole ainoa, joka tykkää listoista. Listat ovat käteviä, niiden avulla saa mukavasti ylös muistiin asioita, jotka todennäköisesti unohtaisi ilman listaa. Kouluhommissa erilaisia kalenterin sivuille väkerreltyjä to do -listoja tulee tehtyä säännöllisesti, useamman kerran viikossa. Joten miksei käsitöidenkin kohdalla?

Tänä vuonna voisi muistaa yrittää 

  • neuloa jotain Brandalin ja Myhrerin kirjasta Neulekirja - uusia malleja perinteisin menetelmin.
Kuvan lähde: Hintaseuranta.
  • hyödyntää appivanhemmilta saatua joululahjakirjaa Villiä virkkausta (Eckman).
Kuvan lähde: Prisma - verkkokauppa.
  • ommella jotain ihanaa itselle Yoshiko Tsukiorin tyyliin (Kauniit puserot ja mekot).
Kuvan lähde: Prisma - verkkokauppa.
  • opetella tekemään neulalla frivolité-pitsiä (needle tatting)
Needle Tatting, Youtuben ihanat opetusvideot <3
  • neuloa vihdoinkin kaikki puuttuvat peukalot
  • tehdä isälle ne kauan sitten luvatut housut
  • ommella appivanhempien telttaan vihdoinkin uusi vetoketju
  • muokata ja korjata Mr. T:n armeijan villakangastakki
  • kylvää salaatti ja muut parvekkeen viljelykset kerrankin keväällä eikä loppukesästä...
  • tuunata jostain armeijan retkusta jotain ihanaa 
  • tehdä postausta erilaisista käsityö- ja vaatekirjoista.
  • löytää joku uusi tekniikka ja rakastua siihen!
Kuvia jouduin valitettavasti lainaamaan Internetin ihmemaasta. 

maanantai 7. tammikuuta 2013

Lapaset merimiehelle


Uuden vuoden kunniaksi lienee ihan hyvä ja aiheellista pyrkiä päättämään joitain viime vuonna aloitettuja neuletöitä. Yleensäkään en tykkää, että neuleet ja virkkuut hautuvat jossain keskeneräisinä pitkään, mutta joskus käy niinkin...

Näitä lapasia aloin tekemään Mr. T:lle jo syksyllä, kun Jacques Cousteau -pipa valmistui. Tarvitseehan pipo yhteensopivat lapaset. Siinä vaan kävi sitten vähän niin, että lanka loppui peukaloita vaille kesken, enkä hetkeen viitsinyt käydä ostamassa lisää lankaa. 

Mutta ovatpahan viimeinkin valmiit. 






sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Jälkeenjäänyt

Mummolle paketin mukana mennyt joulukortti. Kuva oli unohtunut hautumaan kameraan.


lauantai 5. tammikuuta 2013

Nypläystä

Olin syksyllä Anopin kanssa nypläämässä, Kansalaisopiston kurssilla Uuraisilla. Kurssi sijoittui kolmelle lauantaille, jotka olivat noin kuukauden välein. Ystävällisesti Kansalaisopisto lainasi nypläystyynyn kotiin asti, niin saattoi kotonakin vähän edistyä tässä puuhassa. 

Täytyy sanoa, että nypläys ei ole mitenkään ihmeellisen vaikeaa - homman tajuamiseen vain menee hyvä tovi. Onneksi ensimmäisenä lauantaina mentiin hivenen yliajalle, sillä hokasin, miten nypläys toimii, vasta 7 tunnin jälkeen. Ahaa-elämyksen jälkeen ainakin tämä, ensimmäinen kunnollinen, nypläystyö sujui melko hyvin. 

Luulin alkujaan olevani nypläämässä pitsinauhaa, mutta toisella kerralla minulle selkisi, että pitäisi tehdä kulma. Kulma! Nauhassa! Eipäs vaan pöytäliinassa... No, tehdään sitten pöytä liina, vaikkei minulla ole mitään hajua mitä pikkuisella pitsiliinalla tekisin...

Pitsin valmistuttua marssin Eurokankaaseen ostamaan palasen pellavakangasta ja aloitin itse liinaosan tekemisen. Olin saanut Uuraisilta ohjeet pakotetun reikäompeleen tekemiseen, joten pakkohan sitä oli päästä liinaan kokeilemaan. Koko liina on tehty käsin. 

Täytyy ihailla ihmisiä, jotka ovat elättäneet itsensä nypläämällä ja liinoja ompelemalla. Mielettömän hidasta ja tarkkaa hommaa. Koko liinan tekemiseen pitseineen minulta kului aikaa noin 40 tuntia. 


Nypläystyyny ja nyppylät. Tähän työhön nyppylöitä tarvittiin 11 paria.


Nuppineulojen sekamelskaa. Kammottava kulma lähestyy uhkaavasti! 


Valmis pitsiliina. Tälle pitäisi vielä keksiä jotain käyttöä. 
Kehystäisinkö? Vai tekisinkö pienen ilmoitustaulun?


Pakotettu reikäommel näkyy pienenä reikärivinä kankaassa. 
Samalla syntyi siisti, lähes huomaamaton  päärme nurjalle puolelle.


Kammottava kulma! Kulmien tekeminen oli nypläyksessä haastavinta, 
joten kaikista kulmista tuli erinäköisiä ja melkoisen rujoja. :D


ps. Ilmoittauduin Anopin kanssa uudestaan samalle kurssille Uuraisille! :)

perjantai 4. tammikuuta 2013

It's all about the Vintage

It's all about the Vintage -blogi tarjoaa lukijoilleen vintage- ja retrohenkisiä askarteluhaasteita. Ensimmäisenä tänä vuonna tosin on aiheena ihan vaan arvonta. Jos tykkää papereista, kannattaa osallistua ;)


tiistai 1. tammikuuta 2013

10 Kilon arvonta on päättynyt

Tervehdys kansalaiset ja Onnellista Uutta Vuotta!

Aikaa osallistua arvontaan oli vuoden vaihteeseen (00:00) asti. Onnekkaita osallistujia oli 3 kappaletta (kaikki kommentteja, kenkään ei lähestynyt sähköpostitse).

Onnettarena toimi Mr. T. Harkitsin kyllä Sillin värväämistä onnettareksi, mutta ehkäpä kissin käyttäminen arvontalaitteena on hivenen epämääräistä. Arvonta tapahtui paperilappujen avulla, ja onnettaren suosikiksi pääsi Tuulia. Kovasti onnea!

Lähetäthän postiosoitteesi sähköpostiini ddargas(at)hotmail.com, niin saadaan koru postiin. :)