Kultaisten päärynöiden invaasio

Viime talvena järjestettiin Jyväskylässä tempaus, jossa neulottiin pieniä vaatteita ja asusteita Keski-Suomen Keskussairaalan synnytysosastolle. Toivoin jo hyvissä ajoin keväällä, että tänäkin vuonna tulisi keräys, ja aloitin pienten pipojen neulomista varastoon jo huhtikuussa.. No, niin kuin saatoin edellisessä postauksessani mainita, sopivaa keräystä ei ole tullut vielä vastaan, vaikka neuleita onkin jo kertynyt aika paljon...

Jämälankojeni käyttökohdetta miettiessäni törmäsin Ravelryssa Melissa Thompsonin älyttömän söpöön Golden Pear -malliin, joka vaikutti jämälankojen kannalta aivan täydelliseltä mallilta. Yksinkertainen kirjoneulekuviokin oli sovellettavissa ja muutettavissa erilaisille langoille sopivaksi näppärästi. Ja lankaakin kuluu vajaa 10 grammaa per väri, joten todella pikkaraiset jämänöttöset saa käytettyä näihin pipoihin näppärästi. Ja sainpas taas hyvän tekosyyn harjoitella kirjoneuletta yksinkertaisella mallilla...

Malli: Golden Pear by Melissa Thompson

Puikot: 4mm (40cm pyörö)

Lanka: Erilaisia jämälankoja (Novita 7 veljestä, Novita Nalle..)

Lankamenekki: 20-30g/kpl

Tässä kevään, kesän ja syksyn aikana jämistä neuloessa on käynyt vähän mielessä, että lankavarastoni jämävalikoimaa pitäisi ehkä vähän uusia. Missä ovat kaikki vihreät sävyt? Ja miksi noin paljon pinkkiä ja harmaita?

Pieniä sukkia

Olen yrittänyt taas urakalla neuloa jämälankoja pois varastosta, ja mikäs siihen paremmin sopisikaan kuin lasten neuleet. Lankoja on uponnut nöttötolkulla pieniin pipoihin ja sukkiin - ja lisää varmasti vielä tulee. Aloitin jämälankatalkooni oikeastaan jo keväällä, mutta eihän sitä jokaista yksittäistä pipoa ja sukkaa viitsi esitellä, joten vilautellaanpas näitä sitten vähän läjissä. Sukat ensin! 

 Malli: Junasukka /Vauvan sukka by Kerttu Latvala (Ravelry/Taito E-P)

Puikot: 2mm

Lankamenekki: 20-30g / sukkapari

Olen suosinut sukissa vanhaa tuttua Junasukkaa. Näin kesällä Junasukat yhdellä pienellä käytössä ja malli vaikutti todella kätevältä, sillä makkarapoimujen ansiosta sukka oikein ankkuroitui pulleaan pohkeeseen kiinni. Ei taida olla mikään helpoin pois potkittava sukka. 

Lankoina näissä on Dropsin Alpakkaa (ylin), Alize Superwashia (keskimmäinen) ja TeeTee Helmiä (alin). 

Ajattelin alunperin nitkutella kaikkia pieniä sukkia ja muita neuleita johonkin keräykseen (viime vuonna oli talvella ihana keräys Keski-Suomen keskussairaalan synnytysosastolle), mutta harmikseni sopivaa keräystä ei ole vielä tullut vastaan. Onneksi joku sukkapari on kadonnut jo sukulaisen tuoreimmalle, ja taitaapas joku ystäväkin saada lapsen (ja sukat). 

Malli: Ihan vaan perussukka

Puikot: 2mm

Lankamenekki: 19-20g / sukkapari

Perussukka on aina perussukka - ei taida vaatia selittelyjä? Ihan kaikkea en päästäni keksinyt, silmukkamäärän, kantapään ja kärkikavennukset on poimittu Junasukkien ohjeesta, kun en jaksanut mitään muutakaan ohjetta kaivaa esiin ja junasukat olivat vielä tuoreessa muistissa. 

Näihinkin sukkiin on käytetty lankoina Dropsin Alpakkaa (ylempi) ja TeeTeen Helmiä (alin).

Ripaus vihreää ja hopeaa

Työyhteisön elokuisesta koruiltamasta jäi näemmä koruintous päälle. Olin taannoin tilannut koruiltaa varten erilaisia pieniä nippeleitä ja nappeleita varastoihin lisää, ja niitä oli ihan pakko päästä käyttämään myös koruillan jälkeen. Onneksi vanhoista varastoista löytyi myös lasihelmiä.

Vihreään koruun on käytetty vain litteitä lasihelmiä, hopeoituja muovihelmiä ja hopeoitua kuparilankaa. Tilatessani metallihelmiä olin kuvitellut tilaavani hopeoituja metallihelmiä (alumiinia), mutta toisin kävi kevytmetallin kanssa tällä kertaa. Korupiikit on tällä kertaa väännetty itse hopeoidusta kuparilangasta, yhdistämiseen käytetyt lenkit on väännetty samaisesta langasta 4,25mm veivillä.

Melkein Zero

Aina aika ajoin (yllättävän usein siis) tulee innostuttua ja inspiroiduttua muista käsityöblogeista ja apinoitua ideoita perässä. Kesällä innostuin ihan sikana Missä neuloimme kerran -blogin Neulistin ompelemasta Zero Waste -mekosta. Mekon alkuperäinen idea on kotoisin Tyrnifarmarit-blogista.

Zero waste on kiehtova konsepti. Opintojen yhteydessä siihen on tullut törmättyä aika säännöllisesti, idea on kiehtova ja inspiroiva, mutta samaan aikaan tavattoman haastava. Nollahukka-ajattelun (zero waste) tavoitteena on, että taitavaan kaavoitukseen tai jämäpalojen näppärään hyödyntämiseen perustuen vaatteen valmistuksessa ei jäisi kangashukkaa lainkaan.

Tein oman mekkoni jo kesällä (kuten kuvista saattaa päätellä) ja se onkin ollut varsin ahkerassa käytössä siitä asti. 

Pyrin mekossa todelliseen zero wasteen - ei riekalettakaan kangasta roskiin. Sen takia päätin kokeilla pääntien tekemistä hieman venepääntien mallisena. Leikkasin päätien kohdalle ainoastaan viillon, jonka reunoja lähdin kääntämään tasosaumakoneella. Pääntie ei sellaisenaan kuitenkaan istunut, joten jouduin jatkamaan viiltoa ja tekemään lyhyet olkasaumat. Helman ja hihansuiden taitokset on ommeltu myös tasosaumakoneella. Muutoin mekko on koottu saumurilla.

Koko kankaan leveydeltä tehtynä mekkoon tuli aivan älyttömän pitkät hihat - jouduin lyhentämään hihoja varmaan 15 senttiä - joten siinä meni hyvä yritykseni nolla hukkaan. Vaikka minua kiehtoikin kovasti ajatus taskuista mekossa, jouduinkin niiden kohdalla toteamaan, että leveä kangas teki tepposet - taskut olisivat roikkuneet jossain pohkeideni korkeudella..

Kangas on muistaakseni Kankaita.comista hankittua viscoosi-jerseytä - ihanaa päällä, ohutta, ja tuskaisaa ommeltavaa - koneen säädöt ovat tarkat, kankaan leikkuureunat rullaantuvat, ja kangas venyy aivan holtittomasti ommeltaessa. Mahtava kangasvalinta siis. Kaikesta tuskailusta huolimatta tämän mekon kasaamiseen meni aikaa maksimissaan puoli tuntia. 

Ammattiompelijan silmään mekkoon jäi kämmejä, mutta eihän ne haittaa, kun ei kerro kenellekään? Varsinkaan, kun tämä sattuu olemaan nykyisen lempimekkoni (tai tunika, koska enhän minä nyt kehtaa housuja jättää pois noin ohuen vaatekappaleen alta). Uusia versioita vähän erilaisista kankaista, erilaisilla yksityiskohdilla, on tulossa toivottavasti lähiaikoina...

Kaksoselle

Aloitin kesällä neulomaan Kahelien Suuren Paita- ja Pipohaasteen tiimoilta itselleni kesäpaitaa. Kesä oli onneksi niin kylmä, ettei paidalle olisi ollut kunnolla käyttöäkään, joten onneksi paita valmistui vasta syksyllä. 

Malli: Gemini by Jane Richmond (Ravelry)

Puikot: 3,5mm (80cm pyöröt)

Lanka: Drops Cotton Viscose

Lankamenekki: 310g

Olin Geminiä katsellut jo aiemmin vähän sillä silmällä. Mallin yksinkertaisuus ja rentous yhdistettynä pääntien siroon pitsiin oli tehnyt minuun vaikutuksen. Sopivan haasteen tullessa kohdalle, olikin mainiota neuloa paita pois Ravelryn jonosta roikkumasta. 

Olin aiemmin kesällä ostanut Dropsin Cotton Viscosea tarkoituksenani tehdä toinen Sophia, mutta nyt langalle löytyikin sitten toinen käyttökohde. Valitettavasti lanka ei kuitenkaan ihan riittänyt paitaan, ja toisen värierän lanka vähän erottuu paidasta.. Tosin todettakoon, että värin vaihtumiskohta erottuu valokuvasta paljon selkeämmin mitä paidasta livenä, sen ollessa päällä.

Joitain muitakin pieniä mutkia oli matkassa tämän paidan kohdalla. Koetilkusta huolimatta onnistuin valitsemaan vähän liian ison koon - neuloin L:n vaikka M koko olisi varmasti ollut ihan riittävä minulle. Malli toimii kuitenkin hyvin myös löysänä, joten liian suurenkaan paita ei ole käyttökelvoton. Ensi kerralla tajuan kuitenkin valita pienemmän koon...

Ensi kesää odotellessa! 

Heviherran värikkäämpi

Törmäsin Ravelryssa mahtavaan huiviohjeeseen, jota oli pakko päästä kokeilemaan. Sopivien neuleuhrien puutteessa painostin Mr. T:n haluamaan itselleen huivin, ja päättämään sopivat värit huiviin. Koska Mr. T. suosii yleensä vain mustaa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kielsin valitsematta väriksi pelkkää mustaa. Kyllä sieltä lankakorista sitten löytyi muutama mustaa värikkäämpikin sävy...

Ohje: Blue Bell Hill Scarf by Jocelyn Tunney (Ravelry)

Puikot: 4,00mm

Lanka: Novita 7 veljestä

Lankamenekki: 336g

Huivimalli oli aika hauska, helposti muunneltavissa eri vahvuiselle langalle ja pidennettävissä tarvittaessa. Itse tein huivista ohjetta pidemmän, jotta sain käytettyä vaaleimman langan kokonaan, ja pikkuisen vielä ekstraa tummemmistakin sävyistä. Pituutta tälle jättiläiselle tuli varmaan lähelle kahta metriä. Huivin pinnan vaihtelevat ainaoikein ja sileän neuleen jaksot tuovat mukavasti elävyyttä pintaan. Tupsut eivät kuuluneet alkuperäiseen ohjeeseen vaan ovat pientä ekstraa.

Ihastuin malliin kyllä sen verran paljon, että joku onnellinen (tai vähemmän onnellinen) sukulainen saattaa jouluna saada pehmeän paketin...

Laihistelua 4/6

Kesä mennä hurahti. Yhtäkkiä havahduin siihen, että lehdet ovat vaihtamassa väriä, minulla on vuodenaikaan nähden liian vähän vaatteita ulkona päällä, ja bloggaaminenkin on näemmä jäänyt vähemmälle. Syytän kaikesta töitä - mokoma vie ihmiseltä liikaa aikaa harrastuksilta.

Mutta itse asiaan eli lankalaihiksen tilanteeseen elokuun jälkeen.

Heinäkuussa tuli neulottua aika hillitysti siihen nähden, että innostuin shoppailemaan lankoja. Piti tilaamani vain lisää lankaa Geminiin, mutta.. tarttuipas sitten vähän muutakin matkaan. Edellisessä laihispostauksessani taisin haaveilla tavoitteen nostamisesta kolmeen kiloon, mutta nyt.. ehkä maltti on valttia. Elokuukaan kun ei antanut juuri toivoa paremmasta.

Tilanne elokuun jälkeen:

Käytetty yhteensä: 3971g

Lahjoitettu/myyty: 1894g

Ostettu:3990g

Saatu: 500g

Tilanne tällä hetkellä: -1375g

Täytyy toivoa, että lokakuusta eteenpäin saisin hirvinitkutuskärpäsen pureman ja akuutin neulomisvimman, jonka myötä lankalaihikseni lähtisi sujumaan taas vähän reippaammin. :D

Työyhteisön koruiltama

Töissä järjestettiin koruilta työporukan kesken. Pääsin opettamaan parille työkaverille hopeaketjunpunontaa samalla kun työporukkamme kouluttaja opetti korujen tekemistä helmistä. Muutaman tunnin näpertelyn seurauksena useampaakin työkaveria taisi korukärpänen puraista.

 Ehdinpäs itsekin illan aikana ainakin aloittaa korun tekemistä. Olen enemmän tehnyt ketjunpunontaa, joten oli hyvä tilaisuus haastaa itseni ja tehdä koru erilaisista helmistä. Ihan en ehtinyt yhteisen askarteluhetken aikana saamaan korua valmiiksi, mutta loppu korusta valmistuikin sitten loppuillan aikana kotona. 

Materiaaleina korussa on käytetty kivi- ja lasihelmiä, hopeoituja korupiikkejä (koukkupäisiä), hopeoituja helmihattuja sekä erilaisia, pieniä, hopeoituja metallihelmiä.

Tämä koru tuntuu omaan tyyliini aika isolta ja pröystäilevältä, mutta sen verran mieltynyt olen värimaailmaan, että lienee vain pakko opetella käyttämään.

Lupaus ruoasta - eli itsetehty lahjakortti

Pitkästä aikaa pientä korttipuuhastelua. Ja bloggaustakin oikeastaan, elokuu on näemmä hurahtanut ihan huomaamatta ja lähes bloggaamatta ohi. No mutta, itse asiaan.

Taannoin tuli juhlittua siskoni synttäreitä. Päivänsankari oli toivonut lahjaksi sushia ja hyvää seuraa, joten lahja tuli väkerrettyä lahjakortin muotoon - luonnollisesti kortin noudatellessa lahjan teemaa.

 

Yli-iloinen onigirikortti tuli askarreltua vain erilaisista papereista leikkaamalla ja liimaamalla. Onigiri on nostettu taustasta kohotarroilla, onnitteluteksti napsuteltu dymolla. 

Tätä oli sen verran hauska väkertää, että täytyypä toivoa, että tulee uusiakin tilaisuuksia askarrella sushikortteja, vähän onigireja, nigirejä, makeja...

Super Liebster Award

Sain peräti tuplana Liebster Award-tunnustuksen. Kiitos tttintti ja katjaups! Vastaan molempien kysymyksiin tässä samalla.

Säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.

tttintin kysymykset: 
1. Mikä on bloggaamisessa ja blogeissa parasta?
Inspiraation löytäminen ja inspiraation jakaminen.

2. Miten vietät vapaa-aikaasi (paitsi bloggaamalla)?
Tekemällä käsitöitä, käymällä kansalaisopiston kursseillä, metsässä, ja punttisalilla.

3. Mitkä asiat tekevät sinut iloiseksi?
Pienet asiat. Kimalaiset, sienet, kevään ensimmäiset leskenlehdet, sorsapoikueet, syksyn sienet.

4. Jos voittaisit lotossa, mitä tekisit?
Hankkisin itselleni liikkumisen vapauden - siis auton.

5. Mitä arvostat elämässäsi eniten?
Kotia, perhettä ja ystäviä.

6. Mitä haluaisit tehdä elämässäsi toisin?
Jaa-a. Ilman että pureudutaan liian syvällisiin asiohin vastaan, että nykyisessä elämässäni haluaisin ehtiä lukemaan kirjoja enemmän tietokoneella nysväämisen sijaan.

7. Mihin matkustaisit jos voisit valita minkä kohteen vain?
Etelä-Amerikkaan tutustumaan mantereen historiallisiin kohteisiin. Tai Austraaliaan polskimaan vesinokkaeläinten kanssa. Vaikea valinta.

8. Mikä on unelma-ammattisi tai mitä tekisit jos voisit tehdä mitä vain?
Olen kulkemassa hiljalleen kohti unelma-ammattiani, vaateteollisuuden suunnittelu-, tuotekehitys- ja kaavoitustyötä.

9. Elämäsi paras kokemus?
Vierailu Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa, Botaniassa, perhospuutarhassa.

10. Pahin pelkosi?
Että aamuisin ei ole maitoa kahviin.

11. Minkä biisin kuuntelit viimeksi?
Ultra Bra: Ken Saro-Wiwa on kuollut

katjaupsin kysymykset:
1. Mikä on parasta blogin pitämisessä?
Pidän käsityöblogia lähinnä jakaakseni ideoita ja inspiraatiota (toivottavasti ainakin), ja pitääkseni itselleni jonkinlaista muistikirjaa tehdyistä hommista. Ehkä tässä kuitenkin on kivointa kommunikaatio, inspiraatioiden jakaminen ja inspiraation saaminen muilta bloggaajilta.

2. Mikä on paras koskaan kirjoittamasi postaus?
3. ... entä huonoin?
Vastaus molempiin kysymyksiin: en tiedä. En halua katsella omia postauksiani sillä silmällä.

4. Mistä aiheesta et bloggaisi ikinä?
Henkilökohtainen elämäni.

5. Millaisia blogeja seuraat?
Erilaisia käsityö- ja askartelublogeja sekä harvoja ruokablogeja.

6. Kuinka paljon käytät aikaa bloggaamiseen viikossa?
En ole ammattibloggaaja, minulla ei ole mitään tarkkaan rajattua aikaa, kuinka paljon pitää käyttää aikaa tai kuinka monta postausta pitää saada viikossa tehtyä. Bloggaan, kun on jotain asiaa ja kuvia postauksiin, ja silloin bloggaaminen on myös nopeaa ja helppoa.

7. Jos vaihtaisit blogisi nimen, mikä olisi uusi nimi?
Enpäs ole miettinyt nimenvaihtoa. Varmaan jokin helpompi ja helpommin muistettava kuin Kaliumdikromaatti.

8. Minkä taidon haluaisit oppia?
Käsityörintamalta jotain uutta. Ehkä kankaanpainantaa? Tai painokuosien suunnittelua?

9. Ketkä ovat esikuviasi?
öö.. ää.. en minä tiedä.

10. Minkä sinua viimeksi ihmetytti?
Kuinka paljun vesi oikeasti lämpenee, jos tulipesä sijaitsee paljun sivussa eikä sen alla.

11. Minkä asian maailmassa muuttaisit, jos voisit?
Sulkisin MV-lehden nettisivut ja julistaisin moisen sonnan ulostamisen internettiin laittomaksi.

Tämä tunnustus on levinnyt taas niin riemukkaasti blogeissa, että taidan armahtaa internettiä ja jättää jakamatta tätä väkisin edelleen. Toisekseen, en kykene keksimään 11 uutta, järkevää kysymystä.