Helppoa & nopeaa

Jokunen viikko takaperin tuli testattua Mr. T:n kanssa erään kuuluisan purkkikastike- ja riisifirman currykastiketta. Valtava pettymys: miten mistään currysta voi saada niin mautonta ja tylsää. Oikeastaan kastike oli jopa niin tylsän makuista, että sitä ei viitsinyt edes yrittää maustaa itse enempää.

Toissa iltana tuli sitten itse väsätty kunnolla kanaa currykastikkeessa. Superhelppoa, nopeaa ja taatusti parempaa kuin mikään purkkikastike.

Kanan minuuttipihvit currykastikkeessa

400g broilerin minuuttipihvejä (käy myös muun muotoiset marinoimattomat broilerit)

1 sipuli

2 tlk kermaa

1 tlk ananaspaloja (omassa mehussa)

1 tlk herkkusieniä

pikkuinen palanen sinihomejuustoa

paprikajauhetta

curryjauhetta

suolaa

1. Kypsennä kanoja hetki pannulla. Mausta vahvasti jo tässä vaiheessa.

2. Lisää pilkottu sipuli, kypsennä hetki.

3. Lisää kerma, ananakset, herkkusienet, sinihomejuusto ja lisää mausteita.

4. Anna kiehua hetki rauhassa. Keitä sillä välin lisukkeet (kasviksia/perunoita/riisiä, jne).

5. Ruoka on valmista, kun kerma on hieman saostunut kiehuessaan.

Pahoittelen kuvan hivenen tärähtänyttä olemusta.

Lapasmaraton

Minulla on aivan liikaa lankoja, etenkin niitä kasvivärjättyjä pieniä nöttösiä, joista riittää juuri ja juuri lapasiin, mutta ei edes villasukkiin asti lankaa. Tuollainen lankakorien täyte on ärsyttävää, ja menin lupaamaan itselleni, etten osta mitään uutta ennen kuin olen saanut edes vähän tehtyä tilaa koreihin.

Siksipä olen pari viikkoa neulonut urakalla lapasia. Yhden lapasparin neulomiseen menee aikaa minulta nyt noin 2 luentoa, eli päivässä tai kahdessa tulee koulutunneilla neulottua lapaset riippuen koulupäivän pituudesta, sisällöstä ja koulun jälkeen olevista kokouksista, jotka ovat myös hyvää neulomisaikaa.

Nyt tilanne on sitten se, että meinaan hukkua lapasiin. Yritin JAMKOn kirpputorilla myydä ylimääräisten vaatteiden ja kenkien lisäksi lapasia, mutta yhdetkään eivät menneet kaupaksi. Muutenkin oli huono kirppispäivä: sain myytyviä 0,5€:llä, sain hirmuisen päänsäryn ja kuumekin meinasi nousta. Onneksi burana auttoi, SPR otti ilomielin vanhat vaatteet vastaan ja ystäväpiiristä löytyi lapasettomia käsiä.

Punainen lanka: Novita 7 veljestä, väri 587

Raitalanka: Novita 7 veljestä, värjätty suomuorakkaalla

Ruskeat lapaset: Novita 7 veljestä 687, raitoina krapin jälkiväri

Puna-mustat: Novita 7 veljestä 587, raitoina 099

Keltaiset: Novita 7 veljestä, värjätty koivulla

Kaikki puna-ruskeat: Novita 7 veljestä 587, raitoina suomuorakas

Tunnustukset

Riina Ihana Maatuska -blogista yllätti minut tunnustuksilla. Kiitoksia!

Toiseen tunnustukseen liittyi muutamia kysymyksiä, joihin pitäisi vastata:

1. Lempiruoka: kevyt kiinalainen keitto

2. Lempimakeinen: suklaa/salmiakki -> salmiakkisuklaa?

3. Lempiluettavaa: tällä hetkellä, jos ehtisi, scifi-kirjallisuus

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: luennoilla ja kokouksissa (neulominen)

5. Lempielokuva: Isä Camillon kylä (ja kaikki muutkin Camillot)

Voisin laittaa nämä tunnustuksen eteenpäin vaikkapa SannaKoolle(hyvän tuulen käsityö- ja elämäblogi), Cannibalizelle (mustanpuhuva, mutta monipuolinen musiikkiblogi) sekä Kertulle ja Korennolle (innovatiivista kasvivärjäystä ja iloista elämää).

Sieniruokaa, osa 2

Samaiselta sienireissulta kuin edellisen postauksen suppikset, matkaan tarttui myös pikkuisen kanttarelleja, joista tänään syntyipi tällainen herkku.

Sieni-pekonikastike pastalle

0,5 litraa tuoreita kanttarelleja

1 pkt pekonikuutioita/suikaleita

1,5-2dl ruokakermaa

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

valkopippuria

1. Siivoa sienet.

2. Pilko sipuli, valkosipuli ja sienet.

3. Hauduta sienistä hieman kosteutta pois ennen kuin lisäät sipulin, valkosipulin ja pekonin pannulle kypsentymään.

4. Lisää kerma samaan aikaan, kun laitat pastaveden kuumentumaan. Hauduta tovi.

5. Lisää valkopippuria.

6. Ruoka on valmista, kun pasta on kypsää.

Sieniruokaa, osa 1

Tuli viikonloppuna käytyä appivanhempien luona metsäilemässä ja sienestämässä. Mr. T:n kanssa saimme sienisaaliiksi liki 10 kiloa suppilovahveroita, joidenka kanssa olemme nyt hieman pulassa. Onneksi anopille sai jätettyä pari kiloa sieniä, isä vei kilon ja siskolle saa tungettua jonkin verran. Kuivuri hyrrää jatkuvasti. Siltikin tuntuu siltä, että sienet eivät vähene tai katoa. Pitänee alkaa tehdä urakalla sieniruokia.

Suppilovahvero-lihapullat

400g jauhelihaa

1 iso sipuli

1 tlk kermaviiliä

1 pss sipulikeittoa

n. 1l tuoreita, siivottuja suppilovahveroita

1 muna

valkosipulijauhetta

1. Sekoita kermaviili, sipulikeitto ja valkosipulijauhe.

2. Silppua sienet ja sipuli, sekoita edelliseen.

3. Lisää muna. Sötkötä kunnolla.

4. Lisää jauheliha. Sekoita kunnolla. Anna hetki olla rauhassa.

5. Pistä uuni kuumenemaan 225 asteeseen, muotoile uunin kuumentuessa lihapullat.

6. Paista n. 15 minuuttia.

Nautithan lihapullasi muiden sienihenkisten ruokien kuten sienikastikkeen, sienipastan, sienimuhennoksen (tai -paistoksen) kanssa!

Onni on...

OMA POMPPUPALLO! <3

Valmihia vaattehia?

Ystävä innoittaa usein neulomaan. Tästäkään topista A) en olisi tiennyt mitään B) tullut mitään ilman häntä. Sen verran paljon tarvisin taas vaihteeksi apua neuleohjeen suomentamisessa. Nyt pitäisi vain olla riittävän fiksu ja joskus tallentaa esimerkiksi blogiin ylös englanti-suomi -neulelyhenteitä.

Malli oli oikeastaan mukava neuloa, melkoisen helppo.

Ohje: Coachella by Fathom Harvill (Ravelry)

Koko: xs

Puikot: 3,5mm

Lanka: Adriafil Snappy Ball

Menekki: 112g

Esittelyssä myös: uusi tukka ja uudet pokat.

Oikeastaan toppi on aavistuksen lyhyt. En osannut ottaa huomioon, että napakkuudessaan neule vähän lyhentää pituutta, joten selkä tahtoo vilkkua helposti. Pitäisiköhän odottaa, että puuvilla hieman lörähtää vai purkaa pikkuisen ja pidentää toppia? Lankaakin on vielä jäljellä eikä kerästä Snappya näemmä saa kahta toppia....

Sienivärjäystä

Viikonloppuna veriseitikit pääsivät käyttöön. Mökin lähistöltä sai vielä sen verran kerättyä sieniä, että sai värjättyä melko reippaasti lankaa: 100g Lydiaa, 150g Seitsemää veljestä, 150g Woolia (yksi vaaleanpunainen kerä, kaksi valkoista).

Tälläkin kertaa värjäyksessä mukana oli yllätysaspekti. Tarkoitus oli saada punaista väriä, mitä yleensä veriseitikeistä saa, mutta minusta nämä langat vaikuttavat enemmän oranssilta tai oranssinpunaiselta...

Woolit menevät ystävälle vaihtokaupassa langoista. Vaaleanpunainen Wool olikin kaverin. Aika hyvin tuntui imevän väriä, erottaminen valkeasta woolista näin jälkeenpäin ainakin vaikeaa ellei jopa mahdotonta.

Syksyn riemua!

Voisinpas tähänkin blogiini (sen toisen lisäksi) riemuita vähän lisää syksystä ja erityisesti sienistä! Nyt on pari kertaa tullut käytyä lenkillä ja samaalla sienessä Mr. T:n kanssa.

Ensimmäisellä kerralla varustus sienien varalta oli hieman kurja: litran muovipussit riittivät hyvin, mutta pieni armeijan olkalaukku oli hieman liian ahdas kilolle veriseitikkejä ja parille litralle suppilovahveroita. Toisella kerralla (eilen) tajusin varautua paremmin repulla ja se kannatti: pari litraa veriseitikkejä ja 6 litraa suppiksia. Harmitti vain, kun en tajunnut ottaa koria ja veistä metsään mukaan, ihanaisia rouskuja jäi paljon maahan odottamaan jotakuta muuta kerääjää. Ehkä seuraavalla kerralla.

Veriseitikkien keräämisen riemu perustuu siihen, että pääsen taas ensi viikonloppuna mökille Viitasaarelle värjäämään lankoja. Nyt voin jo varmasti sanoa, että Lydiasta tulee veriseitikin punaista. Puolisentoista kiloa seitikkejä riittää kyllä enempäänkin värjättävään, pitää ehkä käydä ostamassa vähän Floricaa Lydian kaveriksi...

Vielä pitäisi vain saada ostettua lisää puretusaineita; kuparisulfaatti ja viinikivi ovat aivan loppu, ja kuinkas ollakaan juuri niitä taidan tarvitakin...

Edit. Nyt on oma kuva. :)

Kuinka tehdä plastron?

Plastron - mikä se on?

Plastron (eng. ascot tie) on kravatin tavoin kaulaan kietaistava ja rinnalle laskeutuva miesten juhla-asuste. Plastron voi olla joko kokonaan itse sidottavissa oleva tai se voi olla valmiiksi sidottu, jolloin se kiinnitetään hakasilla tai nepparilla. (Plastron 21.7.2011) Nykyään plastronia näkee enimmäkseen häissä saketin kanssa, mutta plastronia voi käyttää muutenkin pystykauluksellisen juhlapaidan (esim. smokkipaita) kanssa. Lisäksi plastron kuuluu kouluratsastuksen kilpa-asuun (Plastron 21.7.2011). Aiemmin plastron on valmistettu lähes poikkeuksetta silkistä, mutta valtaosa Suomessa myytävistä plastroneista on valmistettu polyesteristä (Plastron 27.7.2008).

Lähteet:

Plastron. 21.7.2011. Wikipedia.

Plastron. 27.7.2008. Keikari.

Kuinka tehdä plastron?

Tarvikkeet:

20cm kangasta (lev. mielellään vähintään 140cm)

10cm tukikangasta

1 koristenappi (tavallisesti helminappi)

1 hakanen/painonappi tai pala tarranauhaa

Leikkaa kankaasta:

- 20cm x 70cm (huivikappale)

- 10cm x 15cm (lenkkikappale)

- 5cm x 50cm (nauhakappale)

Leikkaa tukikankaasta:

- 10cm x 70cm (huivikappaleelle)

- 5cm x 15 cm (lenkkikappaleelle)

Ompeluohje:

1. Kiinnitä tukikankaat huivikappaleelle ja lenkkikappaleelle huolella ennen ompelua. Kotisilitysraudalla tukikangasta kannattaa painaa tovi, jotta se tarttuu kunnolla kiinni.

2. Taita huivikappale leveyssuunnassa kahtia, ompele toinen pää sekä pitkäsivu 0,5cm -1cm päästä reunasta. Tee samoin myös lenkkikappalelle ja nauhakappaleelle. Muista jättää toinen pää ompelematta kääntämistä varten.

3. Käännä kappaleet oikein päin.

4. Silitä huolella. Sauman on tarkoitus jäädä aivan taitteen harjalle tai millin (parin) verran plastronin toiselle puolelle (joka ei jää näkyviin).

5. Ompele kääntöaukko kiinni käsin tai koneella millin päästä reunasta kankaan värisellä langalla.

6. Laskosta huivikappale kolmella laskoksella. Ompele laskokset kiinni huivikappaleen keskikohdasta. Älä silitä!

Huivikappaleen laskokset

7. Laita lenkkikappale keskelle huivikappaletta niin, että laskokset jäävät lenkkikappaleen sisään. Lenkkikappaleen pidempi häntä jää ulospäin.

Lenkkikappaleen kiinnitys.

8. Ompele lenkkikappaleen hännät yhteen, älä kiinnitä lenkkikappaletta ja huivikappaletta ompeleella yhteen.

9. Pujota nauhakappale lenkkikappaleen lenkistä. Nyt kaikki kolme kappaletta ovat yhdessä, mutta irrallisina. Niitä ei missään vaiheessa ommella yhteen vaan osasten tulee päästä liikkumaan.

10. Asettele huivikappaleen päät päällekkäin silmääsi miellyttävällä tavalla. Ompele koristenappi kiinni. Koristenapille ei ole olemassa määrättyä paikkaa, mutta kannattaa katsoa, että kiinnityskohta on riittävän ylhäällä, jotta lenkkikappaleen häntä ei näy liikaa.

11. Tarkista nauhakappaleen pituus. Lyhennä tarvittaessa.

12. Kiinnitä nauhakappaleen päihin hakanen/painonappi. Päälle pukiessa kiinnitysmekanismi on tarkoituspyöräyttää lopuksi lenkkikappaleen sisään piiloon.

Napin kohdan mallailua nuppineulalla.

ps. Lisään vielä kuvia valmiista plastronista (ilman miestä), jahka saan otettua niitä!

Loppuunmyyntien iloja ja suruja

Ihanainen, kehumani, Silkkivillan liike Hirvaskankaalla lopetti. Kiitos anoppini, sain tiedon liikkeen lopettamisesta ajoissa ja ehdin viimeisen päivän penkojaisiin keräämään alennuksesta kaikkia ihanuuksia. Matkaan tarttui melko paljon opiskelijabudjettiini nähden, mutta toisaalta, onhan tuo opintolainahakemus jo vetämässä pankilla...

Käsittääkseni Silkkivillan nettikauppa kuitenkin vielä jatkaa toimintaansa ja uudistuu syksyn aikana.

Ylimpänä: Katia Peru (40% villa, 40% akryyli, 20% alpakka)

Oikeassa laidassa: Katia Inca (53%villa, 47% akryyli)

Keskellä ja vasen alanurkka: Snappy Ball (100% puuvilla)

Vasemmassa laidassa keskellä: Silkkivilla Lydia (100% villa)

Silkkivillan Lydia on ihanaa värjäyslankaa. Tästä kerästä tulee varmaankin punaista veriseitikillä

Oi, mitä värisävyjä!

Aina minä ostan kirjavia lankoja, vaikken osaa mihinkään liukuvärjättyyn pukeutua. Pitäisikö laittaa kirjahyllyyn koristeeksi?

Samaan aikaan Kauppakeskus Spektristä lopetti myös eräs kenkä- ja vaatekauppa.

Sieltä tarttui matkaan tällaiset ihanuudet, sekä läjä kengän pohjallisia (tavalliset ja lämpöpohjalliset).