maanantai 14. huhtikuuta 2014

Onnen äärellä

Meidän perheessä käsityöt ei ole koskaan kaukana. Tai jos joskus sattuukin olemaan, niin ainakin lankakerä pitää käydä hakemassa. Ilman lankakerää ei voi ottaa päiväunia.


Voi tuota ylpeyden ilmettä. *Minä hain. Ihan itse. Minun kerä*

6 kommenttia:

  1. Onko se sitten noin nätisti kerän kanssa? :o Meillä jos lankakerä erehtyy jäämään näkyville tai liian helposti saataville ni se löytyy levitettynä pitkin taloa... :D Ei niin kovin kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä Silli on ihan nätisti kerän kanssa (ainakin silloin kun kerä pitää hakea unileluksi), mutta kyllä sitä on useamman kerran kotiin tullessa löytynyt kerä tai useampi purettuna pitkin asuntoa... Onneksi neiti osaa yleensä valita purettavaksi hieman rumempia keriä, joten ei aina harmita, jos lentää roskiin. :D

      Poista
  2. Voi että, kuinka ihana lankarosvo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi ehkä välillä olla rosvolle vihainen, mutta ei pysty - liian söpö! :D

      Poista