Kaksi karhumaista kastekorttia

Olipas tuossa viime kuun puolella sukulaisen pienokaisen kastetilaisuus. Kasteen tiimoilta tulikin pitkästä aikaa myös askarreltua kortteja, peräti kaksinkappalein. Ensimmäinen kortti toimitettiin jo kastetilaisuudessa, toinen korteista meni jälkikäteen vanhempieni kastelahjan mukana. 

Molemmissa korteissa noudatetaan samaa yksinkertaista linjaa, jossa leimakuva pääsee pääosaan. Leimakuvat on leimattu mustalla Versafinella ja väritetty akvarellipuuväreillä. Alemmassa kortissa nalle on suojattu, ja taustalle on tuputeltu ensin Distress Inkiä sellaisenaan,jonka jälkeen samaa sävyä on tuputeltu punchinellan läpi pallokuosin aikaansaamiseksi. Sydänjono on tehty myös punchinellaa apuna käyttäen. 

Pitää toivoa, että tuttavapiirissä alkaisi syntymään enemmänkin lapsia - erilaisia lapsille sopivia leimasimia alkaa olemaan minulla jo aika paljon, mutta käyttökohteita vielä vähänlaisesti...

Kestoilua

Alkuvuoden aikana on tullut ommeltua tavallista enemmän. Sen jälkeen, kun ryhdyin opiskelemaan ompelua ja vaatetusalaa, on harrastusmainen ompeleminen jäänyt kotosalla todella vähälle. Ja koulujen päättymisen jälkeen ompeleminen on kaiken kaikkiaan vähentynyt hurjasti, kun olen joutunut eroon teollisuusompelukoneista. Kunnon laitteiden jälkeen kaikki kotikoneet ovat tuntuneet vähän rohjakkeilta...

Mutta onneksi ompeluniloa on siltikin välillä löytynyt. Sukuun tupsahtanut pienokainen (ja vähän myös tuore äitikin!) on tarvinnut erilaisten neuleiden lisäksi yhtä sun toista ommeltuakin, joten ompelukonekin on päässyt surisemaan. Tässä sivussa minäkin olen joutunut opettelemaan tuntemaan uusia materiaaleja ja niiden käyttäytymistä, lapsen mittasuhteista ja lasten vaatteiden kaavoituksesta puhumattakaan!

Uudet materiaalit ja niiden käyttäytymiset ovat tulleet vastaan lähinnä kestovaippojen ja -liivinsuojien kohdalla. Kosteuden siirtoon, sulkuun ja imuun on olemassa näemmä uskomaton määrä erilaisia kankaita, ja asiaan vihkiytymättömälle materiaalien paljous on jopa hivenen tuskaisaa. Mutta nyt tuntuu siltä, että tiedän enemmän pienen ihmisen eritteistä ja niiden imeytymisestä erilaisiin materiaaleihin tarkemmin, kuin lapsettoman ihmisen ehkä onkaan tarpeen. 

Mutta turhista löpinöistä itse tehtyisiin juttuihin! Tuoreelle äitille tuli surautettua melkoinen kasa kestoliivinsuojia. Suojissa on käytetty ihoa vasten olevassa kerroksessa coolmaxia, imuna froteeta, kosteussulkukankaana softista ja ulommaisena kerroksena pitsiä. Pitsin tarkoituksena on tehdä kestoliivinsuojasta paitsi hieman sievempi, myös pitää liivinsuoja paikallaan rintaliivissä pintatekstuurinsa ansiosta. 

Kestoliivinsuojiin tuli käytettyä mukavasti myös jämäkankaita ja -tilkkusia. Pitsit on tullut joskus dyykattua koulun näytepalakansioista, froteet ja kosteussulkukangas ovat kestovaippojen jämistä ja coolmax on teollisuuden ylijäämää.

Pienelle tein ensimmäisen kokeilun kestovaipasta. Näitä olisi tarkoitus surautella vielä enemmänkin, mutta toistaiseksi olen tehnyt vain yhden taskuvaipan. Mallia tähän on otettu äitiyspakkauksen kestovaipasta, sillä se oli todistettavasti mini-miehelle riittävän pieni. 

Kestovaipassa on käytetty materiaaleina sisäpuolella coolmaxia, ja ulkokerroksessa softista (kosteussulku) ja ohutta fleeceä (ihan vain koristeena). Fleecen olisi voinut jättää pois, mutta halusin päällystää muutoin valkoisen vaipan jollain kivemman värisellä kankaalla. Ehkä jatkossa tulen käyttämään ulkomateriaalina jotain hieman kivempaa kangasta, mutta testiversiossa tämä ajaa asian ihan hyvin. Kiinnityksenä tässä taskuvaipassa on tarranauha, ja koon säätelyssä auttaa nepparit. 

Laihistelua 1/6

Viime vuonna raportoin lankalaihiksen etenemistä muutaman kuukauden välein, tänä vuonna ajattelin hieman tihentää raportoinnin joka toiseen kuukauteen. Reilut kaksi ensimmäistä kuukautta takana, joten hyvä aika vähän tarkastella, miten laihistelu on lähtenyt sujumaan.

Laihistelu on alkanut neulomistahdin suhteen aika tehokkaasti. Puikot ovat kilisteelleet lankaa neuleiksi kahden ensimmäisen kuukauden aikana peräti 1484 grammaa. On syntynyt mm. pipoja, huiveja, lapasia, sukkia, paitoja pienelle pojalle ja jopa isompi vaatekappale itselle. Neulomispuoli on kyllä ihan hyvin hanskassa.

Tammi- ja helmikuussa on tullut osteltua uutta lankaa (reilu kilo, hupsista!). Syynä tähän on enimmäkseen olleet lahjaksi menneet neuleet, joihin ei vain ole lankakoreista löytynyt sopivaa lankaa. Ja osittain syynä on ollut myös se, että lankakorini sisältö ei ole tuottanut mitään suuria inspiraatioita. Mutta luulenpa, että tähänkin on ratkaisunsa.

Olen tässä alkuvuoden aikana jatkanut lankojeni merkitsemistä Ravelryn stashiini. Nyt siellä alkaa olla ylhäällä kaikki järkevästi merkittävissä olevat langat - eli tuntemattomat langat (vyöte kadonnut), kasvivärjätyt langat, ja pikkujämät sekä osa vajaista keristä on merkitsemättä.

Nyt, kun stashini alkaa opetella valmiimpi, pitäisi vielä yhdistellä lankoja ja ohjeita Ravelryssä. Ihanille langoille ohjeiden löytäminen ei tietenkään ole ikinä mikään ongelma, mutta toivon tästä stashin ominaisuudesta olevankin hyötyä niiden lankojen kohdalla, joihin olen vähän kyllästynyt.

Eli tilanne oli kahden kuukauden jälkeen (helmi- maaliskuun taitteessa) tämä:

Käytetty yhteensä: 1484g

Lahjoitettu: 0g

Ostettu: 1090g

Saatu: 0g

Tilanne maaliskuun alussa: -394g

Hyvä peruspipo

Olen tarvinnut jo pidempään hyvää peruspipoa. Sellaista, joka ei ole pitsiä, ja joka vähän suojaisi päätä pakkaselta ja tuulelta. Suunnitelmissa oli heti vähän paksumpi lanka ja tukevampi neulepinta. Rikke tuntui täyttävän pipolle asettamani kriteerit mainiosti.

Rikke on jo päässyt käyttöön ja pakko sanoa, että ihan paras peruspipo. Pysyy hyvin päässä, näyttää kivalta, ja on todella lämmin. Tästä taitaa tulla napakampien pakkaskelien suosikkipiponi.

Malli: Rikke Hat by Sarah Young (Ravelry)

Lanka: Drops Nepal

Puikot: 3,5mm + 4,5mm (40cm pyörö)

Lankamenekki: 96g

Rikke on roikkunut Ravelryn jonossa ja tulostettuna ohjeena varmaan jo vuoden päivät, joten olikin jo aika saada pipo tehtyä. Rikke onkin jo kolmas neule 15 in 2015 -haasteeseen.

Rikke sopi passelisti helmikuun suuren paita- ja pipohaasteen lankahaasteeseen (lanka, josta ei ole aiemmin neulonut huivia/pipoa) ja inspiraatiohaasteeseen (talvi/kylmä).

Räikeyttä

Olen taas mennyt ottamaan osaa useampiinkin Ravelryn neuleryhmien haasteisiin. Mummojen (Mummot lumessa) 15 in 2015 -haastekalista olinkin jo aiemmin maininnut. Jen Lucasin Sock-Yarn Shawls (Ravelry) on ollut hyllyssäni jo viime keväästä saakka odottamassa, josko siitä jonkun huivin neuloiosin. Haastekal oli hyvä tekosyy ottaa kirja esiin ja neule puikoille.

Mummojen kalin lisäksi yritän olla aktiivisesti mukana Kaheleiden Suuressa Paita- ja Pipohaasteessa, jossa kahelisti neulotaan kuukausittain vaihtuvien teemojen mukaan vaatteita sekä pipoja ja huiveja. Haasteet jakautuvat vielä kuukausittain kolmeen osaan, jotka ovat vaihtelevasti tekniikkahaaste, lankahaaste, suunnittelijahaaste ja inspiraatiohaaste. Timpani sopi passelisti helmikuun lankahaasteeseen (lanka, josta ei ole aiemmin neulonut huivia/pipoa), sillä huivissa on peräti kahta sellaista lankaa, joita en ole ikinä aiemmin neulonut.

Malli: Timpani kirjasta Sock-Yarn Shawls (Ravelry)

Puikot: 3,5mm

Lanka 1: Yarngrimoire Merino Twist Sock, lankavärjärin vapaapäivä (40g)

Lanka 2: Fiberspates Vivacious 4ply, sunshine (58g)

Lankamenekki yhteensä: 98g

Mallin valinta lähti liikkeelle jouluna voittamastani Yarngrimoiren värikkäästä langasta. Kirjava lanka tarvitsi yksinkertaisen mallin, jotta lanka pääsisi oikeuksiinsa. Epäilin huivin pitsiosuuksien neulomista kirjavalla langalla, joten kävin lopulta hankkimassa sävyihin sopivaa yksiväristä lankaa. Loppujen lopuksi minusta tuntuu, että yksivärinen reuna rauhoittaakin huivia mukavasti. Joskin se on edelleenkin IHANAN räikeä. 

Kunnia kuvista kuuluu ylimmäiselle hovikuvaajalleni, Mr. T:lle.

Neuleita pienelle

Vähän aikaa sitten sukuun putkahti pikkarainen poika. Vauvalle onkin sitten saanut neuloa, virkata ja ommella yhtä sun toista tässä viime aikoina. Aloitetaan näiden lapsille sopivien töiden esittely kuitenkin neulomispuolelta.

Malli: Baby Surprise Jacket by Elizabeth Zimmermann (Ravelry)

Lanka: Drops Alpaca

Puikot: 3,5mm (80cm pyörö)

Lankamenekki yhteensä: 68g

Muut tarvikkeet: 5 kpl nappeja

Olin törmännyt sattumalta Ravelryssä Baby Surprise Jacketiin, mutta se pääsi kyllä välittömästi jonoon odottamaan sopivaa neulomishetkeä. Mielestäni tuossa mallissa raidoitus on todella mielenkiintoinen, ja takki,joka neulotaan yhtenä kappaleena, on rakenteellisesti kiehtova. Siispä hamusin käsiini kirjastosta Suuren Käsityölehden (2/2011), jossa ohje oli julkaistu suomenkielisenä.

Takki oli todella nopea ja helppo neulottava. Suomenkielisessä ohjeessa oli joitain omituisuuksia (jätettiin ehkä mainitsematta jotain), mutta takki onnistui ihan hyvin, kun vain oli välittämättä ohjeen pienistä epäselvyyksistä. Tilasin takkia varten Kangastukusta sydännapit erään kangastilauksen yhteydessä. 

Takki on käyttäjälleen vielä iso, mutta kyllä pikkumies jossain välin pääsee takkia täyttämään.

Pikkumies on kotioloissa kestovaippailija. Kestovaippojen kaveriksi neuloin hahtuvahousuja muutamassakin eri koossa, parista eri langasta. Löysin käyttämäni hahtuvavillahousujen ohjeen neuloessani pienelle pojalle takkia - lehti oli nimittäin sama Suuri Käsityölehti 2/2011.

Malli: Titityy Merino/Unspoon Wool Soakers by Tiina Huhtaniemi (Ravelry)

Lanka 1 (resorit): Novita 7 veljestä, värjätty kasviväreillä  18g

Lanka 2: Kaksisäikeinen hahtuvavilla (Poppelista) 44g

Puikot: 4mm (resorit), 4,5mm (hahtuva)

Lankamenekki yhteensä: 62g

Toisiin ja kolmansiin pöksyihin vaihdoin lankoja ja värimaailmaa. Epäilin ensimmäisten housujen resorin saattavan kutittaa lasta, joten hankin pehmeämpää merinolankaa seuraavia housuja varten. Sinisten pöksyjen resorit on neulottu kaksinkertaisella langalla. 

Lanka 1 (resorit): teetee Helmi

Lanka 2: Novita Joki 

Puikot: 4mm (resorit), 4,5mm (hahtuva)

Lankamenekit yhteensä: 43g/61g

Pikkaraisia neuleita on kyllä kiva neuloa - valmistuvat nopeasti, niihin menee kohtuullisia määriä lankaa ja oman lankavaraston jämälankoja saa melko näppärästi tuhottua. Näistä neuleissa jämälankoja on käytetty Baby Suprise Jacketissa ja ruskeissa villahousuissa. 

Ruista ranteisiin

Tiedättehän sen tunteen, kun yrittää neuloa jotain  pientä päästäkseen jostain jämälangasta eroon, ja lanka ei riitäkään ja pitää käydä ostamassa vähän lisää... Näiden kämmekkäiden kanssa kävi juuri niin. Joululahjaksi tekemistäni Kujeillen-kämmekkäistä jäi mukavan oloinen nöttönen yli, jonka kuvittelin jostain syystä riittävän pieniin kämmekkäisiin (ei nyt ehkä kuitenkaan ihan täyspitkiin Ruista ranteisiin -kämmekkäisiin), Onni onnettomuudessa, uuden lankakerän myötä sain tehdä kämmekkäät sitten ihan kunnolla pitkiksi.

Olin ihastunut näiden kämmekkäiden malliin jo tovin - rakastan yksinkertaisia malleja, joissa on jokin pieni juju. Alpakasta neulottuna lurpsuttavat kämmekkäät toimivat vielä aivan ihanasti.

Malli: Rye/ Ruista ranteeseen by Hanne Katajamäki (Ravelry)

Lanka: Drops Alpaca

Puikot: 2,5mm

Lankamenekki: 48g

Optimistic Mitts - uusi yritys

Olin tehnyt isälle Optimistic Mitts -kämmekkäät isänpäiväksi, mutta pienessä tohelluksessa menin ja unohdin koristetampit. Onneksi tarjoutui tilaisuus neuloa kämmekkäät kaverille, niin sainpahan tehtyä uuteen versioon myös koristeet. 

Ohjeesta poiketen tein kämmekkäisiin kunnolliset peukalokiilat mukaillen Novitan peruslapasten ohjetta. Tampeissa käytin tavallisten nappien sijaan painonappeja, kun niitä sattui sopivasti olemaan. Metalliset painonapit sopivatkin näihin kämmekkäisiin todella hyvin.

Malli: Optimistic Mitts by Devin Joensting (Ravelry)

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot: 3,5mm (80cm pyörö)

Lankamenekki: 62g

Muut tarvikkeet: 2 kpl painonappeja

Islantilaiset neuleet

Vuosi takaperin, jouluna, sain lahjaksi Védis Jónsdóttirin toimittaman Islantilaisia neuleita -teoksen (arvostelu Ullassa). Jyhkeää kirjaa on tullut selailtua moneen otteeseen, mutta ei ole vielä päässyt testikäyttöön. En nimittäin ole mitenkään erityisen hyvä kirjoneuleiden kanssa, ja islantilaisten neuleiden juju taitaa olla nimenomaan kirjoneuleessa.

Nyt kirja kuitenkin pääsi vihdoin käyttöön, tosin en vieläkään uskaltanut ruveta neulomaan kirjoneulevillapaitaa. Onneksi kirjasta löytyy myös muutama pitsinen ohje, joten saan pakoilla kirjoneuleita vielä hetken aikaa.

Malli: Mark kirjasta Islantilaisia neuleita (ravelry)

Lanka: Drops Alpaca

Puikot: 3mm (sukkapuikot, pyöröpuikko 40cm)

Lankamenekki: 54g

Baskeri oli melko mukavaa neulottavaa. Alpakkalanka on paksumpaa kuin ohjeen mukainen Ístexin Einband, mutta jännästi baskerista tuli paksummalla langalla pienempi kuin ohjeen mukaisella langalla (mystistä!). Baskeri olisi voinut olla hieman isompikin, pitsikaavioiden väliin olisi voinut neuloa kerroksen tai pari sileää neuletta enemmän, tai olisin voinut käyttää hieman isompia puikkoja, jotta piposta olisi tullut muhkeampi, mutta ihan hyvä se on näinkin. 

Tämä on muuten ensimmäinen neule, joka on tehty 15 in 2015 KALiin.

Kun isä pipon sai

Olin luvannut isälle joululahjaksi neulotun pipon, joka ei kutita. Herkkänahkaiselle miehelle sopivan langan etsimisessä meni hetki, mutta aikaa etsimiseen näemmä kannatti käyttää. Langaksi valikoitui Pikkulinnasta myyjän suosituksesta Lana Gatton VIP, joka on 80% merinoa ja 20% kašmiria. Alkujaan pipoon olisi pitänyt riittää yksi kerä lankaa, mutta päädyin lopulta neulomaan kaksinkertaisella langalla ja lanka loppui kertaalleen keskenkin.

Malli: Men's Ski Hat by Irina Dmitrieva (Ravelry)

Lanka: Lana Gatto VIP

Puikot: 3mm (resori), 4mm

Menekki: 66g

Mr. T. ystävällisesti auttoi pipon mallin valinnassa. Olin poiminut Ravelrysta parisenkymmentä mielenkiintoista pipomallia, joista Mr. T. sitten poimi suosikkinsa. Muutaman euron arvoinen Men's Ski Hat osoittautui eurojensa arvoiseksi ohjeeksi - ohje oli hyvin kirjoitettu, neulekaavioiden symbolit olivat hieman jännittäviä, mutta ihan ymmärrettäviä, ja piposta tuli todella hyvin istuva.

Kuvissa mallina isän sijaan Mr. T.