sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Satokausi

Kansalaisopiston kurssit ovat sitten kuluneen lukuvuoden osalta ohitse. Lukuvuoden aikana tuli tehtyä taas lasihelmiä, hiottua hieman kiviä, kokeiltua kenkien valmistusta, paperin valmistusta nokkosesta ja ulkomaalaisia ruokia. Nyt sitten lienee aika ruveta kuvailemaan ja esittelemään vuoden satoa korukivikurssin osalta.

Viimeisinä hiontatöinä kurssilla hion riipuksen ystävälle. Tein riipuksesta oikeastaan kaksi versiota, koska ensimmäisestä ei tullut aivan sellainen kuin halusin.


Kivistä ensimmäisestä tuli muodoltaan pyöreämpi ja pehmeälinjaisempi. Tavoittelin alkujaan neliskulmaisempaa, mutta kiven pehmeys pääsi yllättämään, jolloin karkea hiomanauha pääsikin hörppäisemään kivestä suunnitteltua enemmän muotoja pois. 

Pyöreäkään muoto ei ole paha, kiven sai helposti pelastettua ja muotoiltua uudestaan, mutta se ei vain ollut ihan sitä, mitä olin suunnitellut. Onneksi käsittelemätöntä kiveä oli vielä jäljellä, joten pääsin kokeilemaan korun hiomista uudestaan varovaisemmalla otteella.



Yritys numero kaksi tuottikin muodoltaan halutunlaisen riipuksen. Pitkulainen, aavistuksen kulmikas, ylhäältä kapeampi ja alaispäin levenevä. Kannatti tehdä uudestaan. Pehmeähkön kivilaadun ansiosta riipus oli nopea työstää uudelleen.

Molemmissa riipuksissa on korukiven kaverina .925 -hopeasta taivuteltu ripustin ja lenkki. Ripustin osa on kiinnitetty kiveen porattuun reikään jytkyllä epoksilla. Lenkin halkaisija on muistaakseni 6 mm, joten tavallisten hopeaketjujen pitäisi olla helposti pujotettavissa lenkistä läpi. 

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Pitsinen bolero

Nyt olen uskaltaunut vihdoin lasten vaatteista paremmin kokeilemaan aikuisten neuleita - muitakin kuin asusteita siis. Kahelien Suuren Paita- ja pipohaasteen innoittamana neuloin maaliskuussa pitsiboleron ja yllätyin - ei se ollutkaan kauhean vaikeaa tai edes vaativaa tehdä aikuisen ihmisen kokoista vaatekappaletta. Mitä tässä on tullut oikein vuosia ihmeteltyä ja pelättyä? En ymmärrä.


Malli: 04. Naisen neulottu taikabolero by Arja Viitala (Ravelry / Novita)
Puikot: 5,0 mm
Lanka: Novita Rose Mohair
Lankamenekki: 100 g


Bolerossa ei ohjeen mukaan ollut mitään kiinnitystä edessä. Ei kai bolero mitään kiinnitystä välttämättä olisi tarvinnut, mutta itsestäni sellainen tuntui olevan paikallaan. Olisihan tuohon voinut jonkin napin ja lenkin neuloa/ommella, mutta päätin itse laittaa boleroa hieman kiinni koruneulalla. Vuosien takainen Viron tuliainen taitaa olla jonkinlainen perinnekoru (tai ainakin sen henkinen). Löytyipäs sillekin jotain käyttöä. 

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Tonttutossut

Keväällä osallistuin Jyväskylän Kansalaisopistolla pidetylle keskiaikajalkineiden kurssi. Kurssilla pääsi tutustumaan keskiaikaisiin kenkien valmistustapoihin ja tekemään itselleen keskiaikaiset jalkineet. Tai ainakin jalkineet historiallisia työpapoja hyödyntäen. Täysin modernien kenkien valmistus kurssilla voisikin olla työvälineiden, työtapojen ja materiaalien takia hieman mahdotonta.

Tunnustetaan, olen ollut joskus innostunut historiasta ja nimenomaan keskiajasta. Ja larppaamisesta. Tosin niistä touhuista alkaa olla jo sen verran monta vuotta, että täysin keskiaikaisia kenkiä en halununt lähteä tekemään, koska niille nyt ei olisi enää käyttöä. Halusin tehdä itselleni uudet käyttökengät, lempikenkänikin kun sopivasti sanoivat yhteistyön irti.


Käytin kenkieni pohjalla valmiita kaavoja, jotka pienensin sopivaksi ja muokkasin hieman ulkonäöltäänkin erilaiseksi. Materiaalina kengissä käytin valmiiksi värjättyä parkkinahkaa, vaikka kurssilla olisikin ollut mahdollista värjätä kengät niin villin näköisiksi kuin vain olisi halunnut. Pohjan kestävyyttä käyttöä ajatellen lisättiin liimaamalla pohjiin kiinni kunnolliset kumipohjat. 

Koska en halunnut liian historiallisen näköisiä kenkiä, halusin koristella kenkäni metallikoristeilla. Kaverilta sain ihanat messinginväriset soljet kiinnittimiksi, ja niihin etsin sitten sopivan sävyisiä sirkkoja remmeihin. Vaikka solkia nyt keskiajalla kengissä käytettiin, niin ilmeisesti metallisirkat eivät kuitenkaan täydellisesti historialliseen henkeen sovi.

Kenkien valmistus ei ollut mitään kevyttä puuhaa, käsinompelun jäljiltä käsissä oli yllättävissä paikoilla haavoja ja rakkoja. Aikaa kenkien tekemiseen kului kuitenkin yllättävän vähän - kurssia järjestettiin vain parina viikonloppuna, joskin käsinompelu hoidettiin lähinnä kotona.


Popot ovat olleet jo testikäytössä, nyt näitä alkaa uskaltaa jo pitääkin, kun kadut alkavat olla varsin kuivia. Omiin jalkoihin muotoutuneet jalkineet ovat ihan älyttömän hyvän tuntuiset, vaikka pohja on ohut ja korko puuttuu. Täytyy sanoa, että kurssi oli kiva, kenkien valmistus älyttömän hauskaa ja lopputulokseenkin olen tyytyväinen. Kyllä nämä taitaa ihan kelpoisat käyttökengät olla. 

torstai 16. huhtikuuta 2015

Opus Spicatum (eli kuinka opin kirjoneuletta)

Neulomisvuosieni aikana olen pariin otteeseen yrittänyt opetella tekemään kirjoneuletta, mutta olen ollut vähän kärsimätön opettelemaan sitä. Nyt minusta alkaa pikku hiljaa tuntumaan siltä, että olen oivaltanut jotain tärkeää tekniikasta, oikeasta tavasta pitää lankoja, ja lankadominanssista. Nämä oivallukset sain tehdessäni Opus Spicatum -baskeria, ja innoissani piti tehdä vielä toinen pipo samalla mallilla eri langasta ihan vain varmistaakseni, että onnistuisiko toinenkin lätsä yhtä hyvin.



Malli: Opus Spicatum by Kate Gagnon Osborn (Ravelry)
Puikot: 4mm, 4,5mm (40cm pyörö)
Lanka 1: Garnstudio Drops Lima, harmaa (42g)
Lanka 2: Garnstudio Drops Lima, vihreä (32g)
Lankamenekki yhteensä: 74g


Olen näihin molempiin baskereihin melkoisen tyytyväinen. Kirjoneule onnistui mielestäni odotettua paremmin - neule ei tunnu mistään pahemmin kiristävän. Pingoitus ruokalautasen avulla muotoili pipon mukavan baskerimaiseksi ja pingotus on tuntunut pitävän käytössä. Harmaa-vihreästä baskerista on tullut kevään piposuosikkini, kelta-ruskea meni sisarelleni käytettäväksi. 


Malli: Opus Spicatum by Kate Gagnon Osborn (Ravelry)
Puikot: 4,5mm, 5mm (40cm pyörö)
Lanka 1: Garnstudio Drops Nepal, ruskea (38g)
Lanka 2: Garnstudio Drops Nepal, keltainen (34g)
Lankamenekki yhteensä: 72g


maanantai 13. huhtikuuta 2015

Neulottu hame

Olen aina suhtautunut vähän epäillen neulottuihin hameisiin (tai alaosiin ylipäätään), mutta vihdoin koitti se aika, kun minunkin oli pakko kokeilla alaosan vaatekappaleen neulomista. Tämä hame on oikeastaan neulottu jo alkuvuodesta Suureen Paita- ja Pipohaasteeseen (kahelisti paitoihin kuuluvat myös alaosan vaatteet), mutta hame on odotellut ensin kuminauhaa vyötärölle ja sittemmin sopivaa kuvaushetkeä.


Malli: 04. Naisen neulottu hame by Lea Petäjä (Novita syksy 2012/Ravelry)
Puikot: 4,5mm, 3,5mm (80cm pyörö)
Lanka 1: Novita 7 veljestä,  keskiharmaa (42g)
Lanka 2: Novita 7 veljestä, tummankeltainen (46g)
Lanka 3: Novita 7 veljestä, luonnonvalkoinen (81g)
Lanka 4: Novita 7 veljestä, ruskea (87g)
Lanka 5: Novita 7 veljestä, vaaleankeltainen (15g)
Lankamenekki yhteensä: 268g
Muut tarvikkeet: pyöreää kuminauhaa vyötärölle

Kasvivärjättyjen Seiska Veikkojeni varasto tuntuu olevan ehtymätön, varsinkin erilaisten keltaisten sävyjen osalta, joten sain suureksi ilokseni ängettyä tähän hameeseen paria kasvivärjättyä lankaa.


Monissa neuleohjeissa minua ärsyttää, että ohjeissa koko pitää päättää yleenä vyötärön tai rinnanympärysmitan perusteella. Niin oli tässäkin hameessa, ja olin leveälanteisena hieman helisemässä, kun en tiennyt, kuinka paljon missäkin koossa oli tilaa lantiolle. Päätin kuitenkin tehdä pienen koon mukaan, sovitella aina välillä, ja tehdä vyötäröä kohden ylimääräisiä kavennuksa kapeampaa vyötäröä tavoitellen. Muodon puolesta hameesta tuli aika hyvä, joskin tämä on ehkä hieman tyköistuvampi lantiolta kuin ohjeen mukainen hame.

Hame kaipaisi kaverikseen vielä kunnollista alushametta - mallin reikäriveistä nimittäin pilkistelee sukkahousut itseäni häiritsevästi (vaikka todennäköisestihän tähän ei kiinnitä huomioita kukaan muu kuin minä itse).

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Kasa pieniä neulehia

Pieniä neuleita erinäisille lapsille tulee neulottua nykyään melko säännöllisesti. Jokaiselle pienelle sukalle ja tumpulle ei viitsi enää tehdä omaa postaustaan, mutta jospa näistä jotain yrittäisi välillä kertoa. 


Minimiehellä kuulemma sukkia riittää, kun niiden neulojia on useampiakin, mutta tumpuista kuulemma on hivenen pulaa. Pienien tumppusten malli on enimmäkseen omasta päästä sävelletty, hieman ryöstetty ideaa junasukista. Fabelia pikkaraisiin kevättumppuihin kului hurjat 10 grammaa.


Pinkin ja punaisen kirjavat sukkaset tuli neulottua tuttavan lapsenlapsen kastepäivän kunniaksi, kyllähän pieni tyttö nyt pinkkiä tarvitsee. Nallen-vahvuisia, tuntemattomia jämälankoja sukkiin sai poljettua 30 grammaa. 


Minimiehen kestovaippailu-ura jatkuu, ja asteittain isonevia hahtuvahousuja tupsahtaa maailmaan aina silloin tällöin. Tosin kesän lähestyessä hahtuvahousukausi uhkaa mennä ohitse kevyempien vaatteiden tieltä. Hahtuvavillaa on varastossa vielä sen verran, että pitäisiköhän ruveta näitä neulomaan myös keräykseen.. Näillä pöksyillä lanka- ja hahtuvavillavarastoa kevennettiin 56 grammalla, ja malli on sama kuin aiemmissakin pöksyissä

torstai 2. huhtikuuta 2015

Puerperium

Talvi - tai no ainakaan neulepaita kelit - eivät ole ihan vielä ohi, joten pitihän sitä vielä neulaista neulepaita. Tosin vieläkään en ollut niin rohkea, että olisin aikuisen kokoista pitkähihaista paitaa neulonut, mutta pienelle pojalle kuitenkin. Ohje tähän paitaan oli silmäilty jo ennen pienen tupsahtamista maailmaan, joten hyvähän tämä oli päästä neulomaan Ravelryn jonosta pois. 


Malli: Puerperium Cardigan by kelly Brooker (Ravelry)
Puikot: 4 mm (80cm pyörö)
Lanka 1: Garnstudio DROPS Extra Fine, harmaa (50g)
Lanka 2: Garnstudio DROPS Extra Fine, turkoosi (38g)
Lankamenekki yhteensä: 88g
Muuta: nappeja 7 kpl


Kysyin minimiehen äidiltä toivevärejä paitaan, yhtään ei kyllä yllättynyt, että väriksi valikoitui turkoosi ja harmaa. Sen kummempia väri- tai kuviotoiveita ei tuntunut olevan, joten tein paidan sitten raidallisena. Napitusreunan harmaa osuus on toteutettu intarsian avulla. Pääntien, napitusreunan ja helman leveämmät osuudet veivät harmaata lankaa yllättävän paljon ja harmaa lanka meinasikin loppua kesken. Olisin mielelläni tehnyt paidasta raidan tai pari pidemmän, myös hihoissa olisi voinut olla raidan verran enemmän pituutta. Mutta nyt ole hihat sitten kokoajan lapsen suussa. 


Pienen paidan neulominen tuntui kovin kannustavalta, ehkäpä minä saan itsellenikin joskus paidan neulottua. Juuri on puikoilta tippunut lyhyt hihainen bolero aikuiselle, joten kunnollisen paidan neulominen alkaa uhkaavasti lähestyä...