keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Ripaus vihreää ja hopeaa

Työyhteisön elokuisesta koruiltamasta jäi näemmä koruintous päälle. Olin taannoin tilannut koruiltaa varten erilaisia pieniä nippeleitä ja nappeleita varastoihin lisää, ja niitä oli ihan pakko päästä käyttämään myös koruillan jälkeen. Onneksi vanhoista varastoista löytyi myös lasihelmiä.



Vihreään koruun on käytetty vain litteitä lasihelmiä, hopeoituja muovihelmiä ja hopeoitua kuparilankaa. Tilatessani metallihelmiä olin kuvitellut tilaavani hopeoituja metallihelmiä (alumiinia), mutta toisin kävi kevytmetallin kanssa tällä kertaa. Korupiikit on tällä kertaa väännetty itse hopeoidusta kuparilangasta, yhdistämiseen käytetyt lenkit on väännetty samaisesta langasta 4,25mm veivillä.


lauantai 24. lokakuuta 2015

Melkein Zero

Aina aika ajoin (yllättävän usein siis) tulee innostuttua ja inspiroiduttua muista käsityöblogeista ja apinoitua ideoita perässä. Kesällä innostuin ihan sikana Missä neuloimme kerran -blogin Neulistin ompelemasta Zero Waste -mekosta. Mekon alkuperäinen idea on kotoisin Tyrnifarmarit-blogista.

Zero waste on kiehtova konsepti. Opintojen yhteydessä siihen on tullut törmättyä aika säännöllisesti, idea on kiehtova ja inspiroiva, mutta samaan aikaan tavattoman haastava. Nollahukka-ajattelun (zero waste) tavoitteena on, että taitavaan kaavoitukseen tai jämäpalojen näppärään hyödyntämiseen perustuen vaatteen valmistuksessa ei jäisi kangashukkaa lainkaan.


Tein oman mekkoni jo kesällä (kuten kuvista saattaa päätellä) ja se onkin ollut varsin ahkerassa käytössä siitä asti. 

Pyrin mekossa todelliseen zero wasteen - ei riekalettakaan kangasta roskiin. Sen takia päätin kokeilla pääntien tekemistä hieman venepääntien mallisena. Leikkasin päätien kohdalle ainoastaan viillon, jonka reunoja lähdin kääntämään tasosaumakoneella. Pääntie ei sellaisenaan kuitenkaan istunut, joten jouduin jatkamaan viiltoa ja tekemään lyhyet olkasaumat. Helman ja hihansuiden taitokset on ommeltu myös tasosaumakoneella. Muutoin mekko on koottu saumurilla.


Koko kankaan leveydeltä tehtynä mekkoon tuli aivan älyttömän pitkät hihat - jouduin lyhentämään hihoja varmaan 15 senttiä - joten siinä meni hyvä yritykseni nolla hukkaan. Vaikka minua kiehtoikin kovasti ajatus taskuista mekossa, jouduinkin niiden kohdalla toteamaan, että leveä kangas teki tepposet - taskut olisivat roikkuneet jossain pohkeideni korkeudella..

Kangas on muistaakseni Kankaita.comista hankittua viscoosi-jerseytä - ihanaa päällä, ohutta, ja tuskaisaa ommeltavaa - koneen säädöt ovat tarkat, kankaan leikkuureunat rullaantuvat, ja kangas venyy aivan holtittomasti ommeltaessa. Mahtava kangasvalinta siis. Kaikesta tuskailusta huolimatta tämän mekon kasaamiseen meni aikaa maksimissaan puoli tuntia. 


Ammattiompelijan silmään mekkoon jäi kämmejä, mutta eihän ne haittaa, kun ei kerro kenellekään? Varsinkaan, kun tämä sattuu olemaan nykyisen lempimekkoni (tai tunika, koska enhän minä nyt kehtaa housuja jättää pois noin ohuen vaatekappaleen alta). Uusia versioita vähän erilaisista kankaista, erilaisilla yksityiskohdilla, on tulossa toivottavasti lähiaikoina...



sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Kaksoselle

Aloitin kesällä neulomaan Kahelien Suuren Paita- ja Pipohaasteen tiimoilta itselleni kesäpaitaa. Kesä oli onneksi niin kylmä, ettei paidalle olisi ollut kunnolla käyttöäkään, joten onneksi paita valmistui vasta syksyllä. 


Malli: Gemini by Jane Richmond (Ravelry)
Puikot: 3,5mm (80cm pyöröt)
Lanka: Drops Cotton Viscose
Lankamenekki: 310g



Olin Geminiä katsellut jo aiemmin vähän sillä silmällä. Mallin yksinkertaisuus ja rentous yhdistettynä pääntien siroon pitsiin oli tehnyt minuun vaikutuksen. Sopivan haasteen tullessa kohdalle, olikin mainiota neuloa paita pois Ravelryn jonosta roikkumasta. 

Olin aiemmin kesällä ostanut Dropsin Cotton Viscosea tarkoituksenani tehdä toinen Sophia, mutta nyt langalle löytyikin sitten toinen käyttökohde. Valitettavasti lanka ei kuitenkaan ihan riittänyt paitaan, ja toisen värierän lanka vähän erottuu paidasta.. Tosin todettakoon, että värin vaihtumiskohta erottuu valokuvasta paljon selkeämmin mitä paidasta livenä, sen ollessa päällä.

Joitain muitakin pieniä mutkia oli matkassa tämän paidan kohdalla. Koetilkusta huolimatta onnistuin valitsemaan vähän liian ison koon - neuloin L:n vaikka M koko olisi varmasti ollut ihan riittävä minulle. Malli toimii kuitenkin hyvin myös löysänä, joten liian suurenkaan paita ei ole käyttökelvoton. Ensi kerralla tajuan kuitenkin valita pienemmän koon...


Ensi kesää odotellessa! 

perjantai 2. lokakuuta 2015

Heviherran värikkäämpi

Törmäsin Ravelryssa mahtavaan huiviohjeeseen, jota oli pakko päästä kokeilemaan. Sopivien neuleuhrien puutteessa painostin Mr. T:n haluamaan itselleen huivin, ja päättämään sopivat värit huiviin. Koska Mr. T. suosii yleensä vain mustaa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kielsin valitsematta väriksi pelkkää mustaa. Kyllä sieltä lankakorista sitten löytyi muutama mustaa värikkäämpikin sävy...


Ohje: Blue Bell Hill Scarf by Jocelyn Tunney (Ravelry)
Puikot: 4,00mm
Lanka: Novita 7 veljestä
Lankamenekki: 336g


Huivimalli oli aika hauska, helposti muunneltavissa eri vahvuiselle langalle ja pidennettävissä tarvittaessa. Itse tein huivista ohjetta pidemmän, jotta sain käytettyä vaaleimman langan kokonaan, ja pikkuisen vielä ekstraa tummemmistakin sävyistä. Pituutta tälle jättiläiselle tuli varmaan lähelle kahta metriä. Huivin pinnan vaihtelevat ainaoikein ja sileän neuleen jaksot tuovat mukavasti elävyyttä pintaan. Tupsut eivät kuuluneet alkuperäiseen ohjeeseen vaan ovat pientä ekstraa.


Ihastuin malliin kyllä sen verran paljon, että joku onnellinen (tai vähemmän onnellinen) sukulainen saattaa jouluna saada pehmeän paketin...