lauantai 15. joulukuuta 2012

Joulukorttehia

Minä olen myöhässä joulukorttien postittamisessa!!! AAARGH!

No, onneksi joulukortit taitavat vielä ehtiä ykkös- ja kakkosluokan postin mukana ihan hyvin perille ennen joulua... Jos vaan saan kortit postitettua heti alkuviikosta.









ps. 10 kilon arvonta on alkanut! Kannattaa käydä tutustumassa!

10 Kilon arvonta

10 000 vierailijan raja kolkuttaa ovella. Hyvä hetki pistää pientä arvonsaa pystyyn.




Tällä kertaa palkintona on keraaminen koru.
- halkaisija n. 5cm, paksuus noin 0,5cm
- lasitus toisella puolella (kuva), takapuoli karheahko
- kuviointi tummansininen (kuva vääristää värejä hieman,vrt. väriä aiempaan postaukseen)

Arvontaan on aikaa osallistua vuodenvaihteeseen asti (1.1.2013, klo 00:00). Arvonta suoritetaan siis uuden vuoden ensimmäisen päivän aika.

Ja arvontaanhan osallistut kommentoimalla tähän viestiin, mistä pidätte blogissa ja millaisia juttuja saisi olla enemmän. Saa toki antaa kriittistäkin palautetta - millä tahansa kommentilla on mukana arvonnassa. Arvonnan takia kenenkään ei tarvitse liittyä lukijaksi tai mainostaa blogiani missään.

Mikäli et pysty kommentoimaan (ei tunnuksia bloggeriin tai jostain muusta syystä), arvontaan voi osallistua myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ddargas (at) hotmail.com.

Voittaja julkaistaan blogissa. Jos tiedossa sattuu olemaan voittajan sähköpostiosoite, niin lisäksi voidaan lähettää ilmoitus voitosta sähköpostiin. :)

tiistai 11. joulukuuta 2012

Sininen ja valkoinen

P*skarteluhaasteessa #166 aiheena oli itsenäisyyspäivän kunniaksi sininen ja valkoinen.


Minun siniseni oli tällä kertaa hivenen vihertävä sininen, mutta sininenpä kuitenkin! :)



ps. tällä hetkellä reilut 9800 sivun katselua. 10 000 arvonta lähestyy! 

lauantai 8. joulukuuta 2012

Juhannusruusu

Aiemmin vilauttelemani Juhannusruusu on vihdoinkin valmis. On ollut itseasiassa jo pitkään, mutta en ole ehtinyt käydä kuvaamassa mattoa vanhempieni luona.

Maton tekeminen tuntui sujuvan nopeasti, mutta siitä huolimatta aikaa maton tekemiseen meni 11 päivää. Ehkäpä matto olisi muutamassa päivässä hujahtanut valmiiksi, mikäli ei ole tarvinnut käydä ostamassa matonkudetta paria kertaa lisää...

Ohje: Juhannusruusu (pdf) by Kauhavan Kangasaitta
Koukku: 8mm
Kude: Trikookude (Poppeli) (7€/kg)
Menekki: 4,5kg
Kokonaishinta: 31,5€


Täytyy kyllä sanoa, että matto oli todella helppo tehdä - ja minä en edes ole kovin hyvä virkkaamaan! Ennen mattoa olin tehnyt ainoastaan isoäidinneliöitä. Matosta tuli myös yllättävän hyvän näköinen, virheitä ei huomaa ellei rupea kovin tarkkaan tuijottamaan. :D

Tämä matto meni vanhemmilleni, sillä harmaa väri osoittautui meidän kämpän hehkulamppujen valossa liian sinertäväksi eikä keskiharmaaksi, minä luulin sen ostaneeni. Onneksi ottaja löytyi, ja saan uuden tekosyyn tehdä toisen maton.


keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Oletko kokoa 42-56? Osallistu kyselyyn!

Opiskeluystäväni tekee projektityönä Jyväskylän Sokokselle kyselytutkimusta,joka koskee Sokoksen isojen kokojen mallistoja ja asiakkaiden toiveita niiden suhteen. Kyselyyn toivotaan vastauksia naisilta, jotka ovat kokoa 42-56.

Kyselyyn vastaaminen vie aikaa 10-15 minuuttia. Vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Sokos-tavarataloihin. Kysely on voimassa 7.12. asti, joten vielä on pari päivää aikaa vastata kyselyyn.

Auta ystävää, ja vastaa kyselyyn! :)

Kyselyyn pääset tästä.

tiistai 4. joulukuuta 2012

Joulukortteja

Ja vähän vielä lisää joulukortteja. Tällä viikolla pitäisi askarrella vielä vähän lisää. :)


Tämän kortin olin alunperin ajatellut Kortiston haasteeseen #6, mutta en saanut kuvattua ajoissa haastetta varten (olin päivän myöhässä). Patterittomuus ja kämpän huono valaistus iskivät jälleen. 

Mutta voisinpas ottaa tällä sitten osaa Lauran viimeiseen korttihaasteeseen.





Kortistossahan on menossa suuri joulukorttihaaste, jonne voi osallistua kaikenlaisilla erilaisilla joulukorteilla. 





maanantai 3. joulukuuta 2012

Jouluisa bingokortti

P*skarteluhaasteessa aiheena on ollut numerobingo. Haasteen ohjeiden mukaan kortissa tulee käyttää bingorivin numeroiden verran asioita. Minun rivini on 5-1-2.

5 = tarraa
2 = leimaa
1 = paperi (korttipohja)



keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Paljon pipareita... tai jotain.

Vihdoinkin minulla on kamerassa pattereita, ja olen päässyt kuvailemaan! Ilon hetki! Tässä kuussa on tullut päiviteltyä blogiakin melkoisen huonosti juurikin kuvien puutteen vuoksi.Mutta kyllä se tästä vielä korjaantuu. 

Keramiikkatunneilla on tullut käytyä suht ahkerasti koko syksy näpertämässä jotain. Tällä viikolla olisi viimeinen kerta, mutta en pääse paikalle. *snif* pitää odottaa tammikuuhun sitten tuntien jatkumista.

Keramiikkakurssi on opettanut, miksi ei ehkä olisi kannattanut mennä sinne. Täydellisyyteen pyrkiminen ei ole kovinkaan realistinen haave, inhon sormistani jääviä muhkuroita kuppien pinnassa, en osaa koristella saviesineitä tai jos osaankin, niin jokin sitten menee taatusti pieleen uunissa. Vielä yksikään saviesine ei ole hajonnut uunissa (ihme ja kyllä, kouluajoilta minulla ei ole yhtään saviesinettä, joka ei olisi tuhoutunut polttovaiheessa), mutta lasite on kyllä tehnyt kurjia yllätyksiä...



 Noh, koska savi kippoisten ja kuppisten tekeminen on yllättävän haastavaa (inhoan makkaratekniikkaa), olen keskittynyt tekemään hirveän kasan keraamisia riipuksia ja nappeja Mishima-tekniikalla... Näissä on käytetty nyt pelkästään rakua, mutta lisää on tulossa koruja muistakin savilaaduista...







Ja ei kun koru kaulaan. Nauhana toimii ihka aito nahkanauha, jonka pitäisi kestää keraamisen reiän karheus.

Huh, tulipas paljon kuvia. Alimmasta kuvat kiitokset Heidille, ylemmistä kiitos JAMK:n valaistukselle (meillä ei ole vieläkään kunnollista valoa kotona kuvaamista ajatellen).

tiistai 13. marraskuuta 2012

Pitäisikö arpoa?

Lukijamäärät ovat jostain ihmeellisestä syystä tänä syksynä lähteneet huimaan nousuun. Lukijoita on ilmoittautunut joukkoihin ja sivujen katseluitakin on jo yli 9000.

Pitäisikö sitä arpoa jotain, jahka 10 000 tulee täyteen? Ja mitähän sitä arpoisi? Nyt otetaan ehdotuksia vastaan!

Kommentoihan tähän postaukseen, a) onko arvonnassa mitään järkeä, ja b) millainen palkinto voisi olla?


ps. Hiljaista postausrintamalla. Koulussa on vähän kiirettä ja kamerasta on patterit loppu - hyvin monetta viikkoa putkeen. Pitäisi ostaa pattereita, jos muistaisi. : /

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Sinisempänä kuin koskaan

Olen ihminen, joka on huono käyttämään kylmiä sävyjä. Aiemmin loppukesällä (vai olikohan se jo syksyä) tuli hankittua turkoosin sininen Curry vain siksi, että väri oli aivan mielettömän mahtava. Rakastan tuota PDHatin hattumallia aivan mielettömästi <3. Olihan hattuun sitten tehtävä yhteen sopiva huivikin.


Puikot: 3,5 (80cm pyörö)
Lanka: Garnstudio Drops Alpaca
Menekki: 4 kerää


Yritin kerrankin tehdä pienen huivin - ennemminkin pitkän kuin leveän, mutta jotenkin taas innostuin neulomaan. Piti käyttää vain kaksi kerää alpacaa, mutta jotenkin siihen humpsahtikin neljä. Onneksi alpaca on olemukseltaan ihanaa ja aina-oikein -neulepinta lisää lupsakkuutta huivissa mukavasti.


Sinertävä takkikin on uusi tuttavuus, löytö internetistä. 60-70-luvun samettitakki sopii näemmä hattuun ja huiviin kuin nenä päähän, ja tästä lähin minä kuljen kaupungilla sinisempänä kuin koskaan. :D

Kuvista valtaisa kiitos: Neuloo ja Purkautuu.

tiistai 30. lokakuuta 2012

Kauan kadoksissa ollut rakkaus

Olen kaivannut kotsan vihkoani vuosien takaa, yläasteelta. Tiesin sen olevan jossain, mutta useamman muuton jälkeen kymmenen vuotta vanhat kouluvihot tuppaavat häviämään. Perusteellisemman siivouksen yhteydessä se kuitenkin löytyi, ja sain rakkaan Masala Tsain ohjeen takaisin. Olisihan noita ohjeita löytynyt internetistä, mutta jostain syystä arvostan tätä reseptiä.

Eilen illalla tuli sitten muinaista reseptiä testattu (vain vaivaiset kaksi ja puoli litraa tuli hörpittyä) - ja oi NAM! Jää kaikki kauppojen ja kahviloiden makusiirapeista tai pikajauheista tehdyt Chai Latet toiseksi. Kevyt maitoonkin tehtynä mausteinen, lämmin ja kermaisa tee oli ehkä parasta, mitä saattoi kylmänä iltana suuhunsa saada... ^_^

Masala Tsai
Maustettu intialainen tee

3 dl vettä
4 kardemummaa
pala kanelia
2-3 neilikkaa
3 dl maitoa
n. 1 rkl mustaa intialaista teetä
1-2 rkl sokeria

1. Kiehauta vesi ja mausteet.
2. Lisää maito ja kiehauta.
3. Lisää tee ja sokeri, anna hautua 5-10 minuuttia.


Ohjeen alkuperästä ei valitettavasti ole tietoa.

maanantai 29. lokakuuta 2012

B-I-N-G-O (iso musta kissa istui ikkunalaudalla)

P*skarteluhaasteen (#160) bingosta valitsin omaksi pystyrivin musta - X - kimallus. X sai olla jokeri, omavalintainen asia kortissa. Minun kohdallani se oli sitten valkoinen. 



Täytyy myöntää, että olen todella huono käyttämään kimaltavia papereita ja asioita. Niiden yhdistäminen johonkin muihin koristeisiin on varsinkin haastavaa. Olikin siksi ensimmäinen kerta, kun uskaltauduin tuotakin kimaltavaa paperia käyttämään - vaikka se on paperivarastossani pyörinyt jo ainakin vuoden...

Pitäisi kyllä muutenkin aloitella joulukorttien tekoa, ettei jäisi taas viime tippaan. Luvassa siis piakkoin jouluun sopivampien papereiden shoppailua :D.


sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Kortiston haaste #2

Jokin aika sitten internetin ihmemaailmaan ilmestyi uusi kortteihin liittyvä haasteblogi, Kortisto. Kortiston historian toisessa haasteessa aiheena oli bingo, josta valitsin itselleni kolmikon:

vaaleanpunaista - nauhaa - ruskeaa


Tarvikkeet:
Vintagekuva: Paperitaivas
Ruskea pilkkupaperi: Paperitaivas
Vaaleanpunainen paperi: Paperitaivas
Valkoinen sydän: Suomalainen kirjakauppa
Satiininauha: Sinooperi
Helmet: Tiimari
Ruskea kartonki: Tiimari










torstai 25. lokakuuta 2012

Merten salaisuudet

Kuka ei ole katsonut muksuna Merten Salaisuuksia eikä tiedä kuka Jacques-Yves Cousteau on? Kannattaisi tietää.

Muksuna minä ainakin rakastin herran ohjelmia ja dokumentteja. Calypson seikkailujen seuraaminen oli aivan parasta älykästä viihdettä. Ja katsoisin vieläkin, jos löytäisin ohjelmia jostain. Oikean Cousteaun seikkailuiden sijaan olen joutunut välillä seuraamaan pojanpojan puuhailuja, mutta eihän lapsenlapsi aivan yhtä pätevän tuntuinen ole....

Off-topicista itse asiaa. Ei pitänyt jauhaa aivan näin pitään Cousteuasta.

Mr. T:n Merihenkinen pipa




Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5mm (40cm pyörö)
Lankamenekki:
Aikaa kului: 4 päivää


Lalla Pohjanahon malli on ihana ulkonäöltään ja simppeli tehdä. Täytynee tehdä itsellekin tuollainen pipa. Pelkäsin 7 veljeksen olevan liian paksua lankaa, mutta tiukalla käsialalla kokokin pysyi ruodussaan (tein 120 silmukalla). Kyseinen koko tuntui menevän niin minun pieneen päähäni kuin miehenkin päähän. Unisex-malli ja -koko siis. Olisi tosin voinut vääntää ehkä vieläkin pienemmillä puikoilla niin voisi olla mahdollisuutena, ettei talvella tuuli menisi aivan niin hirmuisen pahasti läpi kuin itse neulotuista pipoista yleensä.


 Mitäs se malli alkoi yllättäen mutristella?


Vastaus löytyi latvustosta: tilhet ovat tulleet! :)

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Kirjanmerkkejä

Siskoni pyysi tekemään kirjanmerkkejään avoanoppilleen. 


Muotoonsa leikatulle kartongille on liimattu molemmin puolin kuviopaperia (Askartelupuoti Pia). Valmis kuva  (Askartelupuoti Pia) liimattu toiselle puolelle ja kehystetty tarralla. Kultaiset viivat kirjanmerkin reunoissa myös tarraa. Lisäksi reikä yläreunaan sekä pätkä 5mm leveää satiininauhaa (Askartelupuoti Pia). 


Toisessa versiossa kartonti on päällystetty vanhan kirjan sivuilla. Reunoja on hieman tummennettu Distress Inkin Tea dyellä. Kiekurot löytyivät Tiimarin akryylileimasin setistä. Kiekurat leimattu samalla Distress Inkillä sekä ihan vain mustallaVersafinellä. 


Kortin teko aloitettu keltaisen paperin liimaamisesta sekä paperin reunojen tummentamisesta Distress Inkillä. Perhoset löytyivät Tiimarin akryylileimasin setistä, leimattu mustalla Versafinellä. Leimailujen jälkeen leikattiin taakse tulleen mustan pilkkupaperin reunat kuviosaksilla (mutta näitä eräästä tunnetusta kirjakaupasta suht edullisesti löytyneitä saksia en halua suositella kenellekään!) ja liimattiin paperi kiinni kirjanmerkkiin. Reikä ja nauha. Jälkeenpäin ajateltuna mustaa paperia olisi saanut tulla enemmänkin näkyviin etupuolelle, mutta tilannetta on hieman vaikeampi korjata. 

lauantai 20. lokakuuta 2012

perjantai 19. lokakuuta 2012

Älä koskaan aliarvioi värjärin typeryyttä

Otsikon takana on surullinen tarina. Värjärin typeryys ei liity millään tavalla itse värjäysoperaatioon vaan huonoon muistiin. Sain Neuloo ja Purkautuu-blogin ystävältä värjättäväksi kaksi pakettia (8 kerää, siis yhteensä 400grammaa) Alinaa värjättäväksi. Alkuperäinen haaleanvihreä sävy ei neitiä miellyttänyt, joten lupasin yrittää värjätä paremman väriseksi. Jostain kumman syystä mökille lähti värjättävistä paketeista vain yksi ja värjättynä on vain puolet langoista. Ja samaa sävyä on mahdotonta saada uudelleen.... :´(

Kerrankin päätin testata langan ennen värjäämistä. 100% villa ottaa aina nätisti väriä, mutta aina on olemassa huopumisen mahdollisuus. No, testattu langanpätkä ei huopunut muutaman tunnin keittämisessä, eikä kovin pahasti tykännyt kyttyrää pohjaan palamisestakaan (kannattaa unohtaa kattila levylle, kun lähtee saunaan).

Väriksi oli aiemmin sovittu lupiini ja niitä näyttikin vielä kasvavan mukavasti takapihalla. Pari kiloa kasvia sai revittyä helposti kattilaan, joskin mieltä kalvoi epäilys siitä, että lähteeköhän näin myöhään syksyllä kasveista vielä kunnolla väriä. No lähti. 



Ja tällaista jälkeä tuli. Aliinan pohjavärin takia värjätty lanka on tummempaa mitä yleensä lupiinilla tulee. Mutta melkoisen miellyttävä vihreä kuitenkin. Sävyeron ollessa näinkin suuri, lankoja voinee käyttää raidoittain. Tai sitten Neiti Neuloo ja purkautuu joutuu odottamaan seuraavaa värjäystä kevääseen asti...


Huoh. Parempi onni ensi kerralla. Mokista on ehkä joskus jotain hyötyä: samaa mokaa tulee harvemmin tehtyä kahdesti. 

perjantai 12. lokakuuta 2012

Blingblingiä valmistamassa osa 5

Jokohan tämä voisi olla blingbling -sarjan viimeinen osa? Kyllä! Nyt on sitten kaikki tekeleet esitelty!

Päätin omistaa viimeisen osan osittain räjähtäneelle möhkäleelle.




Ensimmäinen lyhtykoiso onnistui niin hyvin, että päätin tehdä toisenkin. Varmistin ennen sivelyn aloittamista, ettei koisossa ollut hedelmämollukkaa sisällä. Halusin tästä mollukasta ehkä hivenen tukevamman kuin ensimmäisestä, joten sivelin hopeaa mukamas reilusti enemmän kuin ensimmäiseen pallerooni. 


Harmittaa, etten tajunnut ottaa kunnollista kuvaa lyhistyneestä mollerostani. Tämä kuva on otettu korjaustoimenpiteiden jälkeen. Koru oli siis täysin lysähtänyt, se oli repeillyt sieltä täältä ja lommoilla. Onneksi hopeaa oli sen verran ohuelti, että korua sai taivuteltua virkkuukoukun avulla parempaan muotoon. Sitten vain lisää hopeaa päälle ja uudestaan polttoon. 




Viimeistelynä möhkäleellä vain kunnollinen harjaus. Valitettavasti koru on vieläkin osittain lommoisen näköinen enkä kovin paljoa uskalla sitä suoristella. Jos menen vielä joskus hopeasavikurssille, niin tämä lähtee kyllä kokemaan uudelleen paikkaustoimenpiteitä. 

torstai 11. lokakuuta 2012

Blingblingiä valmistamassa osa 4

Viime postauksessa oli kaikki suurimmat (n. 3cm)  litteät korut, nyt lienee aika esitellä sitten vähän pienempiä ja sirompia koruja. Korut ovat kooltaan alle kaksi senttisiä (ainakin jossain suunnassa). Vaihekuvia on ollut näkyvillä jo niin paljon, että taidanpas esitellä nyt vain viimeisteltyjä yksilöitä.



Marja-aroniasta poimin mukaani vain kaikista pienimmät lehdet, kokoa ehkä puolukan lehden verran. 
Polton jälkeen kuona on harjattu pois, reikä ja reunoja hiottu, sekä kiillotettu lehtiruotoja lukuunottamatta koko lehden pinta. Kuperaan ja möhkyläiseen lehteen oli mahdotonta saada aikaiseksi tasaista kiiltoa. 


Peltokierto tai elämänlanka kirjaston tienoilla oli joutunut ötököiden syömäksi. Ajattelin testata, että saisikos siitä jonkinlaista pitsimäistä korua. No, vähän epämääräinenhän tästä tuli, olisi ehkä tarvinnut useampia yhtä epämääräisiä kavereita ollekseen jonkin näköinen. Yksinäinen reppana. 


Tämän lehden identiteetistä ei ole kyllä mitään hajua. Tämä kasvi tuli napattua kaupungin kukka-asetelmista Väinönkadulta (apteekin nurkilta). Tämä on epätasaisen pintansa vuoksi vain harjattu. 


Pikkarainen vaahteranlehti Kirkkopuistosta. Harjattu. 


Ei ole hopeapajun lehti, vaikka onkin pitkulainen ja hopeinen. On löyty Kävelykadulta (laji tuntematon), ja sieltäkin valittu pienin mahdollinen lehti. Polton jälkeen harjattu ja kiillotettu. Valitettavasti lehden kärki on päässyt hivenen katkeamaan, pitänee hieman teroittaa sitä... Pituutta tällä on kolmisen senttiä, leveyttä sentti.


Muratit olivat ehkä suurin pettymys. Muratit lehtiä oli helppo käsitellä ja ne vaikuttivat mukavan muodokkailta. Polton ja harjauksen jälkeen paljastui kuitenkin röhmelöinen pinta ja heikosti erottuvat lehtiruodot... Nämäkin on siis harjattu ja lehtiruodot kiillotettu.