Tuparimenu osa 2: piirakat

Suolaisista piirakoista on pikku hiljaa syntynyt meidän juhlien hittiruoka - sopivat hyvin ns. aikuisempaan makuun ja maistuvat varmasti alkoholin rinnalla. Kinkku-juustopiirakkaa olenkin vuosia tehnyt, mutta halusin välillä kokeilla jotain muutakin, joten siitä syntyi lisäksi texmex-lihapiirakka. Piirakoiden ohella tarjottiin salaattia hieman tunnelmaa keventämään.

Kinkku-juustopiirakka
piirakkapohja, tee itse (esim tämän mukaan) tai osta kaupasta
300g kinkkusuikaleita /palvisuikaleita tms.
1-1½ paprikaa
2 munaa
2 dl kermaa
paprikajauhetta
mustapippuria
3 dl juustoraastetta

1. Painele piirakkapohja piirakkavuokaan (24-30cm halkaisija).
2. Sekoita muna ja kerma. Sötkää munat kunnolla rikki.
3. Pilko paprikat kuutioiksi.
4. Sekoita loput aineet samaan sötköön.
5. Kippaa koiranoksennukselta näyttävä sekasotku piirakkapohjan päälle vuokaan.
6. Paista 200 asteessa 35-45 minuuttia, kunnes täyte on mukavan hyytynyt.

Kinkku-juustopiirakan kasviksia pystyy mukavasti soveltamaan kunkin oman maun suhteen: paistettu sipuli, paprika, kirsikkatomaatit ja maissi sopivat takuulla kinkun kaveriksi! 

Texmex-lihapiirakka
piirakkapohja, tee itse (esim tämän mukaan) tai osta kaupasta
400g jauhelihaa
2 isoa sipua
1tlk papuja (kidney, ruskeita tai sekalaisia oman maun mukaan)
1pss tacomaustetta
1tlk tomaattimurskaa
(savuaromia)
(chiliä tai chilikastiketta)
(valkosipulinkynsiä)
mustapippuria
3 dl juustoraastetta
2 muna

1. Painele piirakkapohja piirakkavuokaan (24-30cm halkaisija)

2. Pilko sipulit ja kuullota. 

3. Ruskista jauheliha sipulien kanssa.

4. Lisää tacomauste.
5. Lisää pavut.

6. Lisää tomaattimurska ja maistele. Lisää tarvittaessa erilaisia mausteita. Minä lisäsin ohjeen mukaan mustapippuria, mutta myös Poppamiehen savuaromia roiman tujauksen sekä 6 pisaraa Ahjoa. Niitä nyt ei ihan joka taloudesta taida löytyä, mutta ovat kyllä korvattavissa muilla mausteilla ja chilituotteilla. 

7. Lisää juustoraaste, hämmentele hyvin. Poista pannu levyltä.

8. Vatkaa muna lasissa rikki, lisää soppaan reippaasti hämmentäen, etteivät hyydy heti kokkareiksi.

9. Koita polkea täyte piirakkavuokaan. Jos täytettä jää yli, sopii se hyvin tortillojen väliin (kypsennä muna ensin). 

10. Paista 225-asteessa 35-45 minuuttia.

Silmukan saalistaja arpoo

Mainostetaanpas vähän ohimennen Silmukan saalistus -blogin arvontaa (18.9.-2.10.). Blogi täyttää vuoden ja klikkaukset blogissa ovat ylittäneet 20 000, joten Silmukan saalistaja arpoo kolme kerää Novitan Bambua. Kannattaa käydä tsekkaamassa tarkemmat tiedot blogista itsestään TÄÄLTÄ. :)

Tuparimenu osa 1: menu ja pasteijat

Juhlimme lauantaina tupareita. Tapani mukaan kaikenlaista syötävää ja nöppösteltävää oli melkoisen runsaasti, ehkä hieman jopa turhankin paljon. Mutta isojen ruokamäärien laittaminen on mukavaa, ja olisi kamalaa, jos ruoka loppuisi kesken!

Menu oli seuraavanlainen:

Salaattia
Feta-pinaattipasteijoita
Kinkku-juustopiirakkaa
Texmex-piirakkaa
Suklaapalleroita
Viinimarjamuffinsseja
Sangriaa
+ jotain muuta pientä suolaista suoraan kaupasta

En ehkä kaikkia reseptejä saa yhteen postaukseen survottua, joten tuparimenupostauksia tulee olemaan useampia. Toivottavasti näistä resepteistä löytyy iloa myös jollekulle toiselle. :)

Feta-pinaattipasteijat (20-24 kpl)
iso lehtitaikina (600g) tai vastaavasti voitaikinaa
300g  pakastepinaattia
200g fetaa
yrttejä
mustapippuria
munaa (voiteluun)

1. Murenna feta pieneksi tohjoksi.
2. Sulata pakastepinaatti, puristele ylimääräinen vesi pois ja sekoita fetaan. Mausta yrteillä ja rouhitulla mustapippurilla.
3. Kaulitse taikina paketin ohjeen mukaan. Jaa kaulittu levy itseäsi miellyttäviksi neliöiksi.
4. Jaa täyte neliöille tasaisesti.
5. Kostuta neliöiden reunat ja painele reunat kiinni. Viimeistele reunat painelemalla haarukalla. Muista tökkiä parit reiät pintaan.
6. Voitele munalla.
7. Paista 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Feta-pinaattipasteijoiden menestyksen salaisuus on sitten kunnolla rasvainen ja suolainen feta - ei mitään kevyitä salaattikuutioita! 

Ekaa kertaa

opettelen tekemään kirjoneuletta! Jollain ihmeen kaupalla olen onnistunut  jättämään asian toistaiseksi opettelematta, mutta nyt iski hetki ja tilaisuus sellaiseen ryhtyä. Ravelryssa Kahelien KALien Suuressa sukkahaasteessa  2013 oli syyskuussa toisena haastevaihtoehtona "haasta itse itsesi". Aika vapaamuotoinen haaste. Meikäläinen siis päätti opetella uuden neuletekniikan.

Malli: Sukat kahdella värillä (Novita)

Puikot: 3,5 (80cm pyörö)

Lanka 1: 7 veljestä (viininpunainen)

Lanka 2: 7 veljestä (oranssi, veriseitikki)

Näiden sukkien kohdalla on tullut nytkäytettyä vähän uuden vuoden tienoilla laadittua TODOakin hieman eteenpäin, sillä tässä on opeteltu uusi tekniikka ja vähän kyllä alan rakastua tähän (pystyraitojen tekeminen on ihanaa) sekä tyhjennetty lankakoria vanhoista langoista. 

Ylipäätään tavoitteelle "ostaa vähemmän lankoja, hyödyntää enemmän olemassa olevaa lankavarastoa" kuuluu yllättävän hyvää. En ole kertaakaan tänä vuonna ostanut lankoja varastoon pyörimään vain siksi, että olen törmännyt kauniisiin lankoihin tai vastustamattomiin tarjouksiin. Uusia lankoja olen ostanut vain, jos olen tiennyt heti mihin ne käytetään ja aloittanut työn saman tien. Tällaisia töitä ovat olleet lähinnä työkaverin sukat, ensimmäiset Hiitolat (tarvitsin tummanharmaalle Nallelle kaveriksi jotain muuta lankaa), rannekkeet sekä lapaset merimiehelle. Eli tällaisiakin töitä on yllättävän vähän! Lisäksi tässä syksyn aikana on ostettu langat jo neulottua syyshuiviakin varten, mutta siitä en ole ehtinyt vielä ottamaan edes valokuvia! 

Hääkortti

P*skarteluhaasteen aiheena (#200) oli tällä kertaa MIKÄ TAHANSA EDELLINEN HAASTE. 

Ei kun arkistoa kaivelemaan etsimään jotain miellyttävää haastetta. Valitsin haasteekseni #107: CLEAN&SIMPLE.

  

Sisareni kaipasi sopivasti hääkorttia, joten ei kuin sellaista väsäämään. Korttti on toteutettu koossa A5, pohjana helmiäiskartonkia (Tiimari), kuviopaperi on Papermanian (Suomalainen kirjakauppa), kuviopaperin alla viininpunaista paperia (Sinelli), satiininauhaa ja parit perhosleikkeet (Heidin korttipaja). Helmien alkuperä on päässyt jo unohduksiin.

Olen tykästynyt Heidin Korttipajan leikkeisiin, mutta en oikein vielä hallitse niiden käyttöä. Ilmeisesti pinnan pitäisi olla sellaista, että leikkeitä pystyisi värjäämään, mutta en ole löytänyt sopivaa välinettä siihen - tavalliset musteet ja tussit tahtovat vähän levitä ja tahria sitten muuta ympäristöään. Mutta onneksi nämä perhoset etenkin menevät aivan ihanasti tällaisina värjäämättöminäkin! :)

Uusi koti

P*skarteluhaasteessa nro 199 aiheena oli luonnos. Tein haastekortin jo parisen päivää sitten, mutta jännästi taas patterittomuus esti kuvaamasta korttia heti sen valmistuttua. Pitäisi varmaan käydä jossain tukussa hankkimassa hirmuinen läjä pattereita...

Uuden kodin kunniaksi olen väsäillyt osoitteenmuutoskortteja lähetettäväksi sukulaisille. Siksipä luonnoksen pohjaltakin tuli tehtyä osoitteenmuutoskortti.

Elikkäs tällä kortilla osallistun haasteeseen. Melko yksinkertainen, aukeava kortti. Sininen kartonki on koulusta dyykattuja jämiä, leimasin ja kuviopaperi FinnStamperilta, helmi ja helmiäispaperi Tiimarista ja nauha omasta ompelulaatikosta vanhaa vuosikertaa. Että tällä mennään tällä kertaa!

Olen tehnyt myös muita, P*skarteluhaasteeseen liittymättömiä osoitteenmuutoskortteja.

FinnStamperin taloleiman hankin muuten alunperin ajatuksena väsätä "onnea kotiin" -kortti ystäville, valitettavasti tuparit ehtivät olemaan ja menemään ennen kuin ehdin leimasinta käyttämään ja korttia tekemään. Onneksi leimalle tulee käyttöä tälläkin tavalla! :)

Kesähaaste 5/13

Koukussa Kortteihin -sivuston tämän vuoden viimeisessä kesähaasteessa aiheena oli Satu Godin luonnos. 

Kerro se kukkasin

Koukussa Kortteihin -sivuston KKhaasteessa (124) aiheena oli "Kerro se kukkasin".

Syyskuun namunen

It's all about the Vintage and Beauty -blogissa arvotaan Syyskuun namusta!

Kannattaa käydä kurkkaamassa! ;)

Neulehommia vaihteeksi

Vihdoinkin vaihteeksi jotain muita puuhasteluja kuin kortteja!

Työkaveri valitteli, ettei mistään saa riittävän pinkkejä villasukkia. Lupasin tehdä, jos suinkin löytäisin sopivan väristä lankaa. Kuulemma pinkin piti olla "mahdollisimman ällöä". Ainakin meikäläisen mielestä Novita Woolin Vadelma oli melkoisen ätläkän pinkkiä. Woolista vain ei ole kokemuksia sukkalankana, toivottavasti kestää edes jonkin aikaa ennen kuin nyppyyntyy ja nyhjääntyy pilalle (uudet syntyy tilalle äkkiä jostain muusta langasta, mikäli Wool ei kestä). 

Sukat ovat malliltaan melkoisen perinteiset. Pieneksi yksityiskohdaksi varren yläreunaan on tehty nypyläreuna sekä rei'itys nauhaa varten. Musta satiininauha taitaa korostaa kontrastinsa avulla pinkkeyttä ihan mainiosti. :D

Työtoverin sukat

Koko: 38

Lanka: Novita Wool

Menekki: 2 kerää

Puikot: 3mm (80cm pyörö)